Minä töissä: näytelmäkirjailija Minna Nurmelin
Minna Nurmelin
Olen teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja audiokäsikirjoittaja. Olen työskennellyt freelancerina kohta 30 vuotta monenmoisissa yhteyksissä; tehnyt työryhmälähtöisiä teoksia vapaalla kentällä ja ohjannut omien näytelmieni kantaesitykset mm. Kansallisteatteriin. Näytelmistäni eniten tulkintoja ovat saaneet Muista minut (Remember Me, Minns du mig) ja Dreamteam.
Mitä on työpöydälläsi tällä hetkellä tai mikä teos saa ensi-iltansa piakkoin?
Kausisiivoan työpöytääni. Haluan pois pöydältäni sekalaiset muistiinpanot, jotka liittyvät hakemuksiin, tulevien töiden ideointiin, vapaan taiteilijan näkymättömän työn lastiin. Eveliina Talvitien Ompelija-trilogian kaksi ensimmäistä romaania – Helga ja Matleena – saavat jäädä pöydälleni kesäksi.
Kerro viimeisimmästä teoksestasi.
Viimeisin työni on Linda Ihmemaassa audiodraamasarja, joka julkaistaan heinäkuussa Radio Suomessa ja Yle Areenassa. Se on biofiktio viulisti Linda Lampeniuksen elämästä. Kirjoitin sen yhdessä Fanni Mikkosen ja Tiina Tanskasen kanssa. Emme tunteneet toisiamme ennen tätä tiivistä yhteistyötä. Työskentelin elämäni ensimmäistä kertaa pääkirjoittajana ja työsuhteessa tuotantoyhtiöön, joka puolestaan teki ensimmäistä kertaa audiota. Paljon ekoja kertoja ja paljon opettelua.
näytelmäkirjailija Arni Rajamäki kysyy kysyy:
Kerro ensimmäisestä teoksestasi.
Ensimmäinen näytelmäni on nimeltään Fragile eli Tämä puoli ylöspäin. Esa Kirkkopelto piti meille Teakissa näytelmäkirjoittamisen kurssin ja asetti tavoitteet korkealle. Me ohjaajaopiskelijat emme saaneet kirjoittaa tekstiä omaa ohjausta varten ja näytelmä piti saada ammatiteatterin näyttämölle. Olin tunnollinen oppilas ja otin ohjeet tosissani. Ohjaaja Janne Saarakkala sitten innostui tekstistäni ja sai sen läpi Kuopion kaupunginteatteriin. Olin vakavan huijarisyndrooman vallassa astellessani kirjailijana lukuharjoitukseen ja myöhemmin ensi-iltaan. Näin jälkikäteen ajateltuna näytelmässä oli jo elementit, jotka myöhemminkin hiipivät teoksiini: näennäinen arkisuus, jonka kautta tavoitellaan isojen eksistentiallisten kysymysten käsittelyä sekä absurdi huumori tai jopa elämäntapasatiiri.
Mikä sai sinut ryhtymään näytelmäkirjailijan/käsikirjoittajan uralle?
Introvertti puoleni on joutunut ohjaajan työssä joskus koville. Ohjaajana on ollut muutenkin välillä vaikea toteutua sisäisistä ja ulkoisista syistä, mutta itseilmaisu on minulle välttämätöntä. Voin todella huonosti, jos en saa ilmaistua itseäni. Näytelmäkirjailijuus on kulkenut luontevasti mukanani ja vahvistunut vähitellen. Viimevuosina audiokäsikirjoittaminen on tullut tutuksi, sekin aluksi ohjaajuuden kautta.
Mikä sinua inspiroi tällä hetkellä?
Olen elänyt kuluttavaa aikaa, kun pitkäaikainen, palkaton hoivatyöpesti on päättynyt samaan aikaan ison käsikirjoitustyön dediksen kanssa. Tällä hetkellä minua inspiroi eniten tyhjyys, maiseman tuijottelu tai pölyhiukkasen tai valon liikkeet.
Mistä pitäisi kirjoittaa enemmän tai mistä haluaisit itse kirjoittaa enemmän?
Osaisinpa kirjoittaa teoksia, jotka tekevät näkyväksi isoja (piilo)rakenteita ja tendenssejä olematta dokumentaarisia, saarnaavia tai mustavalkoisia.