Sylvi-finalistit on valinnut kaksi esiraatia. TV-Sylvin esiraadissa ovat toimineet  käsikirjoittaja Paula Mononen, käsikirjoittaja-ohjaaja Reetta Aalto, televisiotutkija Heidi Keinonen sekä käsikirjoittaja-ohjaaja Mikko Myllylahti. Elokuva-Sylvin finalistit ovat valinneet elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Katja Gauriloff, Kino Reginan ohjelmistosuunnittelija, käsikirjoittaja-ohjaaja ja elokuvakriitikko Otto Kylmälä sekä Finnish Film Affairin ohjelmapäällikkö Alisha Hasan. 

Molempien käsikirjoituspalkintojen suuruus on 2500 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Sylvi-kilpailuun osallistui yhteensä seitsemän kotimaista ensi-iltansa saanutta elokuvaa ja 13 sarjaa.   

TV-Sylvin esiraadin perustelut: 

Hullu hullumpi yläaste, kausi 6 

Hullu hullumpi yläasteen -animaatiosarja seuraa teini-ikäisten nuorten kasvutarinaa ja sarjan kuudennella kaudella saadaan ensimmäinen kouluvuosi yläasteella purkkiin. Raatiin vaikutuksen teki Tuomas Toivaisen (pääkäsikirjoittaja) ja Vili Jauhiaisen käsikirjoittama nokkela dialogi sekä sarkasmin taju. Kiitosta sai myös lämminhenkinen ja inhimillisyyttä korostava ote, jolla käsikirjoittajat käsittelevät sekä nuorten että aikuisten haasteita sarjassa. Komediasta siirrytään luontevasti vakavienkin aiheiden pohdintaan. Merkitysten kerroksellisuus ja tiivis kirjoittaminen houkuttaa lukijansa uudestaan ja uudestaan sarjan jaksojen ääreen – tämähän on Suomen Simpsonit! 

Lindan huone 

Laura Majavan Lindan huone on taidokkaasti kirjoitettu käsikirjoitus, jossa jokaisesta henkilöhahmosta saa kiinni. Raatiin vetosi juuri kirjoittajan taito käsitellä haastavaa aihettaan maltillisesti ja uskottavasti henkilövetoisen kerronnan kautta. Realistisempaan tyylilajiin sekoittuu myös kiinnostavalla tavalla trillerin elementtejä. Painostava tunnelma hiipii tekstiin vähitellen, ja tarinaa elävöitetään kekseliäiden yksityiskohtien kautta. Teos herättää ansiokkaasti ajatuksia seksuaalisuuteen ja suostumukseen liittyvistä teemoista. 

Sekunnit 

Sekunnit on tiivistunnelmainen draamasarja junaonnettomuudesta. Sekunnit-teoksen kaltaisia katastrofisarjoja harvemmin nähdään Suomessa ja sarja onnistuu olemaan lajissaan uskottava. Laura Suhosen käsikirjoituksessa jännite pysyy tasaisesti yllä ja koukut jaksojen lopuissa saavat lukemaan aina seuraavan jakson. Päähenkilön Marita Kailan näkyjen kautta päästään todistamaan jo tapahtuneita asioita, mistä rakentuu kiinnostavaa aikatasojen käsittelyä. Mystisistä elementeistä huolimatta tyylilaji pysyy realismissa. 

Toinen tuleminen 

Tarina lähtee poikkeuksellisen hyvin liikkeelle, lukija on päähenkilö Sarin mukana heti alusta lähtien tämän alkaessa yhdessä Linnean kanssa valmistamaan eroottisia elokuvia naisille. Molempien naisten paineita työelämässä ja kotona ymmärtää, ja molemmille toivoo pelkkää hyvää. Raati vaikuttui erityisesti siitä, miten käsikirjoittaja Jemina Jokisalon oma kirjoittamisen sävy ja tyyli välittyy käsikirjoituksesta, jossa on myös kiinnostavaa herkkyyttä ja ymmärrystä ihmisen seksuaalisuuden monimuotoisuudesta. Toisessa tulemisessa absurdi huumori istuu hyvin tyylilajiin ja sarja sisältää hienoa tarinankuljetusta.  

Elokuva-Sylvin esiraadin perustelut: 

Jälkeemme vedenpaisumus 

Jälkeemme vedenpaisumus tarjoilee harvinaista suomalaista tieteiselokuvakirjoittamista. Ossi Hakalan eri aikatasoilla liikkuva käsikirjoitus kiitää eteenpäin hurjaa vauhtia ja synnyttää halun tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Käsikirjoitus on ajankohtainen ja yllättävä sekä johdonmukaisesti rakennettu kokonaisuus. Elokuvantekemisen rajattujen resurssien keskellä suomalaisen scifi-elokuvan vahvuus on Jälkeemme vedenpaisumuksen kaltaisissa käsikirjoituksissa, jotka sisältävät yhteiskunnallista pohdintaa ja syventävät henkilöhahmojensa sisäisyyttä.  

Ohjus 

Miia Tervon käsikirjoittama draamakomedia Ohjus ammentaa 1980-luvulla Lapissa tapahtuneesta ohjuskiistasta. Käsikirjoitus vie mukanaan alusta alkaen ja raati oli vaikuttunut käsikirjoituksen komediallisesta tyylistä peilata historiallisen yksityiskohdan kautta Suomen nykypolitiikan jännitteitä. Tällaista nykyajan kommentointia toivoisi enemmänkin tulevan vastaan kotimaisessa käsikirjoittamisessa. Teoksessa on mukana myös koskettavia pienempiä tarinalinjoja, jotka syventävät henkilöhahmoja ansiokkaasti. Teosta voi lähteä tulkitsemaan aina symboliselle tasolle saakka Suomen ja Venäjän välisistä suhteista samalla, kun se tarjoilee myös yksilön kokoisella tarinan tasolla puhututtavia teemoja. 

Prinsessa Pikkiriikki 

Prinsessa Pikkiriikki tarjoilee nykyaikaista lastenelokuvaa. Hannele Lampelan kirjasarjaan perustuvassa, Lampelan ja Kanervankallion sovittamassa elokuvassa nähdään nykyaikaisia, uhmaikäisiä prinsessoja, jotka laajentavat myös mielikuvaa hyvin käyttäytyvistä tytöistä. Raati kiittää roolihenkilöistä, jotka irrottautuvat totutuista normeista; erityisesti kotia hoitava isähahmo voitti raadin puolelleen. Käsikirjoituksen dialogi on luontevaa ja ennen kaikkea uskottavaa lasten välistä dialogia. Tarina tarjoaa myös kerroksia aikuiselle katsojalle.