Yksityisyys ja evästeet: tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivustolle hyväksyt niiden käytön. Lisätietoa evästeiden käytöstä ja hallinnasta löydät täältä:
Tietosuojaseloste
Näytelmäkirjailijat työskentelvät usein teattereiden ulkopuolella. Tulonmuodostuksen perustan muodostavat esitysten lipputuloista saatavat korvaukset. On poikkeuksellista, että näytelmäkirjailijat olisivat palkkasuhteessa teatteriin.
Teatteri Viirus on tehnyt rohkean avauksen palkatessaan näytelmäkirjailija Pipsa Longan talon kotikirjailijaksi vuodelle 2026.
Teatteri Viirus julkaisi tiedotteen Longan palkkaamisesta 11. joulukuuta ja kertoo kotikirjailijan palkkaamisen taustoista:
“Kotikirjailijan palkkaaminen Viiruksen kokoisessa teatterissa voi tuntua paradoksaaliselta ja hämmentää, koska olemme tottuneet alalla siihen, ettei näytelmäkirjailijoille makseta palkkaa.
Meille valinta oli kuitenkin samalla tavalla helppo kuin muutkin eettiset ja kestävyyttä koskevat kysymykset: Halusimme tilata näytelmän Viiruksen juhlavuodeksi, ja halusimme maksaa siitä.
Viiruksessa maksetaan myös näyttelijöille, tuottajille, suunnittelijoille, yleisötyöntekijöille, teatteripedagogeille, tekniikalle, aulahenkilökunnalle ja mm. taiteelliselle johtajalle, joten tuntuu itsestään selvältä maksaa kuukausipalkkaa myös näytelmäkirjailijalle.
Näemme, että tämä valinta liittyy myös laajempaan viimeaikaiseen keskusteluun kirjailijoiden toimeentulosta Suomessa.”
Tiedotteessa Viirus kuvaa kotikirjailijan palkkaamista myös askeleeksi kestävämpiä työskentelyolosuhteita.
“Jos me emme ole valmiita maksamaan näytelmäkirjailijoiden työstä, meillä ei kohta enää ole näytelmäkirjallisuutta. Mutta me haluamme näytelmäkirjallisuutta, koska me haluamme olla mahdollistamassa monimuotoista esittävää taidetta ja merkityksellisiä kokemuksia. Me haluamme myös, että taiteilijoilla on mahdollisuus keskittyä taiteen tekemiseen.
Longan työtehtäviin kuuluu yhden näytelmätekstin kirjoittaminen työsuhteen aikana. Lisäksi työtehtävä sisältää konsultoivana dramaturgina toimimista ja Viiruksen taiteellisen jaoston tukemista. Projektin mahdollistaa Viiruksen rahoittajat, hyvin toteutettu pitkän tähtäimen rahoitussuunnittelu ja toimintavuoden 2025 valtionavustusten leikkausten jääminen hiukan odotettua pienemmiksi.
Eläköön siis suomalainen näytelmäkirjallisuus ja lämpimästi tervetuloa syksyllä 2027 katsomaan Viiruksen 40-vuotisjuhlanäytelmää, jonka on kirjoittanut Pipsa Lonka.”
Tomas Janssonin kirjoittamassa Svenska Yle:n uutisessa Pipsa Lonka kommentoi palkkausta poikkeukselliseksi tarjoukseksi.
“Då jag var ung fick jag se nyskriven finländsk dramatik uppleva en boom. I dag lever vi istället i en mörk hemsk stund då man så mycket säger nej till kultur, och att då kunna visa för studerande som är på väg till den här branschen att man inom kulturvärlden kan säga … ni är välkomna. Det känns fint.”
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on erittäin vaikuttunut Teatteri Viiruksen tekemästä aloitteesta ja toivoo, että teatterit eri puolilla Suomea tutkisivat mahdollisuuksia tarjota näytelmäkirjailijoille myös palkkatyömallia.
“Tämä on hyvä uutinen! Palkkaamalla kotikirjailijan Teatteri Viirus toimii suunnannäyttäjänä kaikille suomalaisille teattereille. Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden syntyminen, eläminen ja kasvaminen mahdollistuu tällaisten tekojen kautta, joissa näytelmäkirjailijalle maksetaan työstä palkkaa, joka mahdollistaa hänen toimeentulonsa ja antaa tilaa keskittyä oman taiteellisen työn harjoittamiseen. Tällä teolla Viirus myös osoittaa, että alan rakenteita on mahdollista parantaa suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla”, yhdistyksen toiminnanjohta Outi Mäkinen kommentoi.