Vuoden 2024 Sylvi-finalistit on julkistettu
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää Sylvi-palkinnon parhaalle suomalaiselle sarja- ja elokuvakäsikirjoitukselle. Vuonna 2023 ensi-iltansa saaneista elokuvista ja tv-sarjoista on valittu kustakin kolme finalistia.
Vuoden 2024 Elokuva-Sylvi-finalistit ovat:
Katja Gauriloff ja Niillas Holmberg – Je’vida
Jesse Jalonen – Kukaan ei katso sinua silmiin
Teemu Nikki – Peluri
Vuoden 2024 TV-Sylvi-finalistit ovat:
Paula Mononen ja Kaarle Aho – Eroja ja sovintoja
Leo Viirret – Renki
Pilke Salo, Milla X. Tuokkola ja J. J. Vanhanen – Räjähdysherkkä
Sylvi-finalistit on valinnut kaksi esiraatia. Elokuva-Sylvin esiraadissa ovat toimineet käsikirjoittajat Daniela Hakulinen ja Reeta Ruotsalainen sekä käsikirjoituskonsultti Kati Royle. TV-Sylvin finalistit ovat valinneet käsikirjoittaja-ohjaajat Veera Lamminpää, Jenni Toivoniemi ja Selma Vilhunen sekä kulttuuritoimittaja Anton Vanha-Majamaa.
Vuoden 2024 Sylvi-voittajat julkistetaan Tampereen elokuvajuhlilla 9.3.2024. TV-Sylvin voittajan valitsee näyttelijä-professori Elina Knihtilä ja Elokuva-Sylvin käsikirjoittaja-ohjaaja Matti Ijäs finalistien joukosta. Molempien palkintojen suuruus on 2500 euroa, jotka rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Sylvi-kilpailuun osallistui yhteensä 12 kotimaista ensi-iltansa saanutta elokuvaa ja 16 sarjaa.
Elokuvat
Esiraati vaikuttui Katja Gauriloffin ja Niillas Holmbrgin Je’vida-käsikirjoituksen minimalistisesta ja kauniista tunnekuljetuksesta. Teos ei selitä liikaa, vaan antaa lukijalleen tilaa tuntea. Käsikirjoitus käsittelee suuria teemoja, kielen, kulttuurin ja juurten merkitystä ihmisen identiteetin rakentajina. Se ei kuitenkaan anna valmiita ratkaisuja, vaan pikemminkin tarjoaa rauhaa ongelmien keskelle. Käsikirjoitus liikkuu eri aikatasoilla taidokkaasti: menneeseen aikaan sijoittuva sisätarina suodattuu saumattomasti ja pienieleleisesti nykyhetkeen. Je’vida on kaiken kaikkiaan erinomaisesti kirjoitettu, yhtä aikaa kielellisesti rikas ja visuaalisesti kirkas käsikirjoitus.
Kukaan ei katso sinua silmiin on originaali käsikirjoitus, jossa tietynlainen häiritsevyys ja rikkominen ei vieraannuta lukijaa, vaan päinvastoin vetää tiiviisti puoleensa – lukija haluaa tietää, mitä tapahtuu ja miten hahmoille käy. Jesse Jalosen omaääninen käsikirjoitus on kaunis ja herkkä teksti, joka osoittaa kirjoittajansa taidokkuuden hahmottaa elokuvakäsikirjoitusta visuaalisena teoksena. Kukaan ei katso sinua silmiin viettelee hitaasti puolelleen ja kantaa loppuun saakka. Katsomisen ja nähdyksi tulemisen teema on monitasoisesti mukana teoksessa. Lopputulos on koskettava.
Teemu Nikin Peluri osui ja upposi esiraatiin. Käsikirjoituksen hahmot ovat rautaisia ja tarinan kaari toimii alusta loppuun. Lukija tietää, minne tarina on matkalla, mutta teos onnistuu aina yllättämään. Esiraati kiittää laadukkaasta dialogista ja suvereenista elokuvakerronnasta, jossa on partaveitsen teräviä leikkauksia kohtauksesta toiseen. Ansiokasta Pelurissa on myös se, miten teos pystyy rakentamaan peliaddiktion vertaiskokemuksen, joka ei ole vain epätoivoinen, vaan tuo myös lohtua lukijalleen. Käsikirjoituksessa peliongelman käsittely viedään aina absurdeihin syvyyksiin saakka, mutta se tuntuu alati täysin uskottavalta: hahmojen annetaan olla äärimmäisiä ja epämiellyttäviä. Nikki hallitsee tyylilajinsa täydellisesti.
Sarjat
Paula Monosen ja Kaarle Ahon käsikirjoittama sarja Eroja ja sovintoja herätti paljon tunteita esiraadissa. Teoksessa on selkeä konsepti, joka on osattu rajata onnistuneesti. Sovitteluun tulevien pariskuntien tilanteet peilautuvat sovittelijana toimivan päähenkilön omaan henkilöhistoriaan. Käsikirjoituksen keskeiset teemat yhteyden löytämisestä ja muutoksen hyväksymisestä linkittyvät taitavasti teoksen kaikille osa-alueille. Eroja ja sovintoja sisältää myös hienovireistä huumoria, joka keventää vaikeiden asioiden käsittelyä niin, että ei ole pelkoa taipumisesta patetiaan. Teos ei aliarvioi lukijaansa, vaan jättää tilaa myös reflektiolle ja hiljaisuudelle.
Leo Viirretin käsikirjoittama Renki on tyylipuhdas komedia, joka käsittelee mieskuvaa ja maskuliinisuutta monitasoisesti ja ajatuksella komedian keinoin. Käsikirjoituksen päähenkilö on perheenisä, joka haluaa tuntea itsensä tarpeelliseksi, mutta ei taivu erinäisiin kodin remonttihankkeisiin. Kun kuvaan astuu maskuliininen remonttireiska, jolta kaikki hommat sujuvat leikiten ja halpaan hintaan, ratkaisu näyttää löytyneen. Perheenisän kamppailu on rakennettu taitavasti jaksosta toiseen. Syrjäyttääkö renki isännän ja tarvitaanko isäntää ylipäätään? Viirretin kirjoittaminen on loppuun asti hiottua sekä elävää kuvailua maailmastaan ja hahmoistaan.
Pilke Salon, Milla X. Tuokkolan ja J. J. Vanhasen käsikirjoitus Räjähdysherkkä käsittelee tärkeää aihetta ilman, että se ensisijaisesti pyrkisi opettamaan jotain lukijalle. Käsikirjoituksen tapahtumat, kuten joukkosurman valmistelu, tuntuvat realistisilta. Teos lähtee heti alussa päin vaikeita asioita – suoraan kohti pimeyttä. Lopetuksessa vältetään yksinkertaistavia selityksiä. Kaikkea ei ratkaista, mikä tuntuu uskottavalta. Esiraati kiittää genrerajoja rikkovasta kirjoittamisesta, kun teoksessa hyödynnetään absurdeja ja fantastisia elementtejä. Tasapainottelu liioittelevan ja herkän draaman välillä on vaikuttavaa. Nuoren näkökulmasta rakennettu kerronta on yksityiskohtaisuudessaan uskottavaa. Tekijäryhmällä on selkeä omaääninen katseensa teoksen maailmaan.
Tekijät
Katja Gauriloff on palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Esikoispitkä dokumenttielokuva Säilöttyjä unelmia sai ensi-iltansa Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2012 ja oli Jussi-ehdokkaana parhaasta dokumenttielokuvasta. Viimeisin dokumenttielokuva Kuun metsän Kaisa voitti Jussi-palkinnon vuoden 2016 parhaana dokumenttielokuvana, ja on myös palkittu useilla festivaaleilla maailmalla. Ensimmäinen näytelmäelokuva Baby Jane, joka perustuu Sofi Oksasen samannimiseen teokseen, sai ensi-iltansa keväällä 2019. Gauriloffin ohjaama ja yhdessä Niillas Holmbergin kanssa käsikirjoittama elokuva Je’vida sai ensi-iltansa Tribecan elokuvafestivaallilla New Yorkissa vuonna 2023.
Niillas Holmberg on tenolainen kirjailija, käsikirjoittaja ja muusikko. Häneltä on julkaistu romaani, runokokoelmia, esseitä. Hän on kirjoittanut pitkän fiktioelokuvan Je’vida. Häneltä on esitetty kaksi näytelmää. Musiikin saralla Holmberg on työskennellyt vokalistina, kitaristina, säveltäjänä ja sanoittajana. Hän on tehnyt joiku-, folk-, elektro- ja maailmanmusiikkia. Holmberg tunnetaan saamelaisten ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana.
Jesse Jalonen on elokuvantekijä, joka toimii ohjaajana, käsikirjoittajana ja kuvaajana. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Kukaan ei katso sinua silmiin sai maailmanensi-iltansa Rotterdamin kansainvälisillä elokuvajuhlilla ja palkittiin parhaana elokuvana Filmadrid-festivaalilla Madridissa. Hän kirjoittaa parhaillaan seuraavaa pitkää elokuvaansa Vaihto ja palautus, joka palkittiin parhaana projektina Nordic Talents Pitch -kilpailussa. Suomen elokuvaohjaajaliitto nimesi hänet Vuoden inspiroivaksi ohjaajaksi 2023.
Teemu Nikki on varsin tuottelias elokuvantekijä. Hän tykkää erityisesti käsikirjoittaa ja ohjata. Omien elokuvien leikkaaminen on myös hänelle mieleistä. Nikin elokuva Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia on voittanut palkintoja lukuisilla elokuvafestivaaleilla, muun muassa Orizzontti Extra -palkinnon Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 2021. Myös tv-sarjat #lovemilla ja Sekasin sai aikoinaan paljon huomiota. Armomurhaajasta Nikki sai käsikirjoituksen Jussi-palkinnon (2018). Nikki on tähän mennessä ohjannut 8 pitkää elokuvaa, useita tv-sarjoja ja lisäksi lukuisia lyhytelokuvia, jotka ovat saaneet tunnustusta ympäri maailmaa.
Kaarle Aho on helsinkiläinen elokuvatuottaja, joka on ollut tuottamassa 16 näytelmäelokuvaa, yli 40 dokumenttielokuvaa, lukuisia lyhytelokuvia ja ainakin kolmea tv-draamaa. Hän on voittanut tuottajana kaksi henkilökohtaista Jussi-palkintoa ja Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon. Aho on käsikirjoittanut aiemmin yhden näytelmäelokuvan, neljä dokumenttielokuvaa ja yhden lyhytelokuvan.
Paula Mononen on helsinkiläinen käsikirjoittaja, joka on ollut kirjoittamassa useita hyvin katsojia saaneita sarjoja, kuten Helppo elämä, Mustat lesket, Sorjonen, Roba ja Aallonmurtaja. Mononen uskoo, että parasta tekstiä syntyy läsnäolon ja rakkauden kautta. Kaarle Aho ja Paula Mononen ovat ehdolla 2023 Kultaisen Venlan saajiksi vuoden käsikirjoittaja -sarjassa.
Leo Viirret on vuodesta 1996 käsikirjoittajan työtä jääräpäisesti harjoittanut ammattilainen, joka kirjoittanut laaja-alaisesti fiktiota lasten animaatiosta live action trilleriin; useita kansainvälisesti palkittuja lyhytelokuvia, kuten Pizza Passionata, Kovat Miehet ja Lakana sekä lukuisia Venla- ja Jussi- ehdokkuuksia saavuttaneita tv-sarjoja ja elokuvia keskittyen pääosin komedialliseen tulokulmaan, kuten Downshiftaajat ja Häät ennen hautajaisia. Viirteen käsikirjoittama TV-elokuva Tuulikaappimaa voitti kansainvälisiä palkintoja ja käsikirjoituksen Venlan 2004. Renki on ensimmäinen Leo Viirteen yksin ideoima ja kokonaan kirjoittama TV-sarja.
Pilke Salo on tamperelainen käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut sekä tv-draamaa että -komediaa, lastenkirjoja ja kuunnelman. Hän opiskelee elokuva- ja tv-käsikirjoittamista Aalto-yliopistossa. Salo on Räjähdysherkkä-sarjan pääkäsikirjoittaja.
Milla X. Tuokkola on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja stand up -koomikko, joka valmistui alalle Englannissa, Bournemouth Universityssa. Valmistumisen jälkeen Tuokkola voitti kansainvälisen Nickelodeon Writing Program -komediakäsikirjoituskilpailun vuonna 2016 ja päätyi työskentelemään lasten televisiokanavalle Nickelodeonille Lontoossa ja Los Angelesissa. Amerikassa asuessa Tuokkola opiskeli improkomediaa arvostetussa UCB-teatterissa. Tuokkolan töissä usein toistuvat teemat ovat tunnetaidot, seksi, yhteisöllisyys sekä yllätys yllätys – komedia.
J.J. Vanhanen on käsikirjoittaja ja ohjaaja, jonka esikoislyhytelokuva Kukista ja mehiläisistä on palkittu lukuisilla festivaaleilla, mm. Tampereen, Seattlen ja Brestin elokuvajuhlilla. Lyhytelokuvien lisäksi Vanhanen on kehittänyt sarjahankkeita Yleisradiolle ja ohjannut mainoselokuvia mm. K-ryhmälle, Terveystalolle ja Reimalle.
***
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on vuodesta 1921 toiminut, kirjailijoiden itsensä perustama alan ammattilaisten ammatti- ja etujärjestö. Yhdistyksessä on noin 650 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia. Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.
Sylvi-palkintoa on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Palkinto myönnetään vain tekstin, ei elokuvan tai sarjan perusteella. Sen ovat voittaneet lukuisat suomalaiset eturivin käsikirjoittajat. Sylvi palkinto on jaettu vuodesta 2021 lähtien sekä parhaalle elokuva- että sarjakäsikirjoitukselle.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Leena Kärkkäinen
Viestintäkoordinaattori
leena.karkkainen (at) sunklo.fi