Vuoden 2026 esittävän taiteen kohdeapurahat ovat herättäneet paljon huolta ja keskustelua Sunklossa ja jäsenistössä. Sunklo teki laajan aineistovertailun sekä esittävän taiteen että elokuvataiteen kohdeapurahoista viimeisen kuuden vuoden ajalta. Käsikirjoittamisen osalta mitään merkittävää muutosta jaettavin apurahojen määrässä ei ollut tapahtunut, mutta sen sijaan suoraan näytelmän kirjoittamiseen ohjautui tänä vuonna vain noin yksi prosentti myönnetyistä apurahoista. Romahdus näytelmäkirjallisuuden osalta on raju, sillä vielä vuonna 2025 vastaava osuus oli reilut 16 prosenttia. Tilanteen selvittämiseksi Sunklon toiminnanjohtaja Outi Mäkinen ja näytelmä- ja sopimuskoordinaattori Mika Vainio tapasivat Taide- ja kulttuuriviraston eli Kuvin rahoitusyksikön johtajan Henri Terhon sekä valtionavustusasioiden erityisasiantuntija Niina Niemi-Nagyn. Tapaamisessa pureuduttiin jyrkän muutoksen syihin ja pohdittiin keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Nykyisen tilanteen juuret ulottuvat vuoteen 2015, jolloin näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki lakkautettiin ja sulautettiin osaksi taiteen kohdeapurahajärjestelmää. Muutosta perusteltiin tuolloin siirtymisellä kiintiöajattelusta vertaisarviointiin, jolla oli tarkoitus edelleen tukea laadukkaita näytelmäkirjailijoita. Kantaesitystuki on poistunut eikä erillistä määrärahaa nimenomaan näytelmäkirjallisuudelle ole enää olemassa.

Myös kohdeapurahojen määrärahoissa on tapahtunut muutos vuonna 2024, jolloin hallituksen budjettiesitys vähensi Taiken kokonaisavustuksia yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Samalla esittävän taiteen kolmen miljoonan euron erillismääräraha, jolla oli perinteisesti tuettu alan yhteisöjä, katosi kokonaan. Tämän seurauksena esittävän taiteen kohdeapurahat puolittuivat ensin 519 000 eurosta noin 300 000 euroon, ja nykyisenä vuonna 2026 jaettavaksi jäi enää 260 000 euroa.

Pienemmällä määrärahalla kilpailee nyt entistä enemmän hakijoita useammalta eri alalta. Tilannetta haastaa se, että esittävän taiteen toimikunnassa ei tällä hetkellä ole mukana näytelmäkirjallisuuden edustajaa. Vastaavaa haastetta ei ole lakisääteisissä kirjastoapurahoissa, joita näytelmäkirjallisuutta edustavat tekijät ovat olleet itse myöntämässä. Viime hakukierroksella näytelmäkirjallisuuden hakemuksia tuli 61 kappaletta, joista myönteisiä päätöksiä tehtiin 13 eli noin 21 prosenttia kaikista myönnöistä. Kirjastoapurahaa voi siis edelleen saada tulevan näytelmän kirjoittamiseen, mutta sen saaminen ei liity kantaesitettyihin töihin.

Vertaisarviointiin on tulossa muutoksia, sillä Taide- ja kulttuurivirasto siirtyy uuteen asiantuntijapankkimalliin, jossa arviointipaneelit kootaan kiinteiden toimikuntien sijaan tapauskohtaisesti. Koska paneelien kokoonpanot vaihtelevat, on aivan olennaista, että pankissa on riittävästi näytelmäkirjallisuutta ja käsikirjoittamista tuntevia henkilöitä. Sunklo onkin jo ehdottanut runsaasti asiantuntijoita pankkiin varmistaakseen, että hakijoita arvioivissa paneeleissa on jatkossa riittävä alan osaaminen.

Vaikka Taide- ja kulttuurivirasto tunnustavat näytelmäkirjallisuuden merkityksen yksittäisillä korkeilla tunnustuksilla, alan rahoitus on pystyttävä turvaamaan järjestelmätasolla. Sunklo seuraa tiiviisti, miten uuden asiantuntijapankin kokoonpano syyskuussa 2026 käytännössä muodostuu ja miten se vaikuttaa tuleviin apurahapäätöksiin.