Federation of Screenwriters in Europe (FSE) on julkaissut raportin av- ja elokuva-alan sananvapauteen kohdistuvista uhista otsikolla: Right to Write: Screenwriters and the Growing Threats to Freedom of Artistic Expression in Europe (Oikeus kirjoittaa: Käsikirjoittajat ja taiteellisen ilmaisunvapauden kasvavat uhat Euroopassa).

FSE edustaa lähes 10 000 käsikirjoittajaa 31 jäsenyhdistystensä kautta 27 Euroopan maassa. Järjestön tavoitteena on tukea käynnissä olevia pyrkimyksiä sananvapauden – perusoikeuden – valvomiseksi ja puolustamiseksi. Monet muutkin organisaatiot Euroopassa tekevät jo tätä työtä erityisesti journalismin ja median riippumattomuuden osalta, mutta FSE:n raportti tuo tähän keskusteluun nimenomaan av-alan työhön keskittyvän analyysin.

Keskisistä havainnoista

Raportissa tarkastellaan, miten muilla sananvapauden alueilla jo laajasti tunnistetut uhat ilmenevät audiovisuaalisen luovuuden kentällä, kiinnittäen erityistä huomiota käsikirjoittajien asemaan.

Raportti muistuttaa, että hankkeiden valikointi kuuluu olennaisesti käsikirjoittajan ammattiin, eikä sitä itsessään voida rinnastaa sensuuriin.

Monet käsikirjoittajat kuitenkin raportoivat, että raja valikoinnin ja hyväksyttävinä pidettyjen tarinoiden kontrollin välillä murenee. Tätä kehitystä leimaavat subjektiivinen päätöksenteko, sopimusoikeudellinen epätasapaino (erityisesti kehittelyvaiheessa) sekä pyrkimykset ohjailla kerrontaa poliittisista tai ideologisista syistä.

Tilanne voi synnyttää ilmiön, jossa käsikirjoittajat ennakoivat rajoitteita ja muokkaavat luovia valintojaan jo kehittelyn varhaisessa vaiheessa.

Raportti korostaa rakenteellisten poliittisten ja ideologisten kehysten olemassaoloa, joissa sananvapauden murentaminen on tietoinen keino vallankäytössä. Tämä noudattaa kansainvälisesti havaittavissa olevaa “pelikirjaa”, jolle tyypillisiä piirteitä  ovat yhteisten viitekehysten heikentäminen, vakiintuneiden tiedonlähteiden uskottavuuden kyseenalaistaminen, yksinkertaistettujen ja yhtenäistettyjen historiakuvausten edistäminen (usein yhteiskunnallisen monimuotoisuuden ja tasa-arvon kustannuksella) sekä sen asteittainen rajoittaminen, mitä voidaan sanoa, näyttää tai jopa kuvitella.

Lopuksi raportti painottaa Euroopan audiovisuaalisten rahoitusjärjestelmien merkitystä ja erityisesti julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden roolia. Näiden instituutioiden kohtaamilla haasteilla voi olla suoria seurauksia luovuuden edellytyksiin, teosten monimuotoisuuteen ja laajemmin kulttuurisen ilmaisun moniarvoisuuteen.

FSE jatkaa työtään näiden kysymysten parissa yhteistyössä jäsenyhdistystensä ja sidosryhmien kanssa dokumentoidakseen ja analysoidakseen Euroopan tasolla taiteelliseen vapauteen vaikuttavaa kehitystä audiovisuaalisen ja elokuvakirjoittamisen kentällä.