Vuoden 2022 Sylvi-palkintofinalistit on julkistettu

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää Sylvi-palkinnon parhaalle kotimaiselle sarja- ja elokuvakäsikirjoitukselle. Vuonna 2022 ensi-iltansa saaneista elokuvista ja tv-sarjoista on valittu kustakin neljä finalistia. 

 

Vuoden 2022 TV-Sylvi-palkintofinalisti ovat: 

Marjo Airisniemi (pääkäsikirjoittaja) ja Juulia Unhola – Kaverikirja 

Maarit Lalli (pääkäsikirjoittaja), Lassi VierikkoLeo ViirretJyrki VäisänenKaarina Hazard – Made in Finland 

Jani Volanen – Munkkivuori 

Auli Mantila – Transport 

 

Esiraadin kunniamaininta Samuel Kirkhope – Savela 

 

Vuoden 2022 Elokuva-Sylvi-finalistit ovat: 

Ilja Rautsi – Pahanhautoja 

Pekko Pesonen – Punttikomedia  

Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi – Sihja – kapinaa ilmassa 

Daniela Hakulinen ja Ilona Ahti – Tytöt tytöt tytöt 

 

Sylvi-finalistit on valinnut kaksi esiraatia. TV-Sylvin esiraadissa ovat toimineet elokuvatietokirjailija Outi Heiskanen, käsikirjoittaja Tanja Lebedeff, käsikirjoittaja ja näyttelijä Eeva Putro ja elokuvatoimittaja Taneli Topelius. Elokuva-Sylvin finalistit ovat valinneet käsikirjoittaja Tarja Kylmä, kirjailija ja kulttuuritoimittaja Valtteri Mörttinen sekä käsikirjoittaja ja tutkija Kirsi Reinola

 

Vuoden 2022 Sylvi-voittajat julkistetaan Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n järjestämässä Lea- ja Sylvi-palkintogaalassa 25.11. Teatteritalo Universumissa. 

 

TV-Sylvin voittajan valitsee käsikirjoittaja Juha Jokela ja Elokuva-Sylvin näyttelijä Laura Birn finalistien joukosta. Molempien palkintojen suuruus on 2500 euroa. Sylvi-kilpailuun osallistui yhteensä 13 kotimaista ensi-iltansa saanutta elokuvaa ja 16 sarjaa.  

 

Elokuvat 

Ilja Rautsin käsikirjoittaman Pahanhautoja kohdalla esiraati vaikuttui siitä, miten teos toimii hiotusti niin psykologisella kuin symbolisella tasolla. “Ihana arki” muuttuu kauhuksi, kun negatiiviset tunteensa äidiltään piilottava tytär löytää salaperäisen linnunmunan. Teos yhdistelee ansiokkaasti some-elämäntapaan kohdistettua piikikästä kritiikkiä ja body horroria satiirisella otteella. Käsikirjoituksessa on tarkasti rakennettu rytmi ja yllättäviä juonenkäänteitä, mutta huomio pysyy onnistuneen tarkkarajaisesti henkilöhahmoissa. Pahanhautojan aihe on tärkeä ja asetelma onnistunut. Lopussa saavutetaan tasapaino: kaikissa meissä on hyvää sekä pahaa. 

 

Niin käsikirjoittaminen kuin kehonrakennuskin on vuosia kestävää määrätietoista tekemistä, jonka seurauksena halutut lihakset joko kirjoittajan mielikuvituksessa tai kehossa kasvavat – ja mikäli asiat tekee oikein, voi saada jo nopeaakin kehitystä aikaan! Käsikirjoittaja Pekko Pesonen on selkeästi oppinut sekä elokuvadramaturgian että punttisalin saloista erittäin paljon itseopiskelun kautta, ostamalla salikortteja ja seuraamalla erilaisia ruokavalioita, myös henkisiä dieettejä. Tämä siksi, että vaikeinta käsikirjoittamisessa ja kehonrakennuksessa on syödä tarpeeksi tarvittavia ravintoaineita niin, että (mielikuvitus)lihas kasvaa maksimaalisella vauhdilla. Kirjoittaja on tehnyt ansiokkaan taustatyön ja tutkimusmatkan kehonrakennuksen maailmaan. Esiraati tunsi lukevansa elokuvaa Pesosen Punttikomedian äärellä. Runsaudensarvimainen teos leikkii käsikirjoittamisen ja komedian keinoilla taitavasti: Mitä tahansa voi tapahtua, kun Vili alkaa valmentaa Kerttua hissukasta bikinifitness -kuningattareksi. 
 

Sihja – kapinaa ilmassa on laadukasta elokuvakerrontaa sisältävä klassinen seikkailuelokuva, jossa nokkelat lapset ratkovat ongelmia ja vanhemmat ovat hukassa. Kirsikka Saaren ja Jenni Toivoniemen elokuvakäsikirjoitus on koko perheelle suunnattu teos, jossa on monta ajatonta ja samalla myös erittäin ajankohtaista teemaa: oman itsensä löytäminen sekä ekologisuus. Elokuvan hahmot hurmaavat riemakkuudellaan. Teoksen symbolinen taso kulkee luontevasti juonen rinnalla. Sihja – kapinaa ilmassa -elokuvakäsikirjoituksen sanoma on tärkeä: jokainen saa olla oma itsensä. 

 
Daniela Hakulisen ja Ilona Ahdin kirjoittama Tytöt, tytöt, tytöt rakentaa tarkasti ja moniuloitteisesti kolmea päähenkilöään. Teos onnistuu käsittelemään teinirakkautta niin, että se tuo genreen jotain uutta. Dramaturgisesti eheässä käsikirjoituksessa sisältö ja muoto kohtaavat ja dialogi synnyttää iloa lukijassaan. Se saa yllättymään ja nauramaan ääneen. Tytöt, tytöt, tytöt käsittelee hahmojaan kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti pakottamatta tapahtumien kulkua teinielokuvien totuttuihin kaavoihin. Käsikirjoitus hurmaa autenttisuudellaan. Siitä ei päästä mihinkään, että teos on kirjalliselta laadultaan huippuluokkaa! 

 

Sarjat    

Sarjakäsikirjoituksessa Kaverikirja käsikirjoittajat Marjo Airisniemi ja Juulia Unhola ovat onnistuneet rakentamaan kokonaisen maailman, joka muodostuu pala palalta nuoruuden ja ystävyyden kuvauksen myötä.Teoksessa lähestytään rajoja, joita ihminen ei monesti uskalla kohdata. Esiraati kiittää sarjan eläväisistä henkilöhahmoista, jotka aidosti joutuvat kohtaamaan itsensä, oman luonteensa mahdottomuuden. Sarjan kirjoittamisessa on läsnä merkityksellisyys. Teoksessa ei ole liikaa asetelmallisuutta; henkilöhahmojen vastakohtaisuus rakentuu hyvin luonnollisesti. Myös teoksen kaupunkikuvaus tuntuu tämän hetken elämältä. On rohkeaa ja taitavaa kirjoittamista jättää asioita kesken juuri oikeissa kohdissa.  

 

Maarit Lalli ja käsikirjoittajatiimi ovat kirjoittaneet kotimaisen business-epookin Made in Finland, jossa näkyy myös mittava taustatutkimus. Sarjakäsikirjoitus on kunnianhimoinen, moniääninen taidonnäyte siitä, miten pidetään koossa monisyistä tarinaa. Tarinaan kirjoitetut fiktiiviset henkilöhahmot toimivat hyvässä tasapainossa historiallisten keskushenkilöiden kanssa. Kaikissa hahmoissa on uskottavuutta ja lihallisuutta. Kokonaisuudesta ei ole haluttu rakentaa sähäkkää business-maailmaa, vaan sen vahvuus piilee omaperäisessä ajankuvassa. Teos on sopivasti suomalaiseen tahtiin kerrottua, nautinnollisen verkkaista dialogia, joka sopii erinomaisesti epookkiin ja hieman tunkkaiseenkin asenneilmastoon. Esiraati kiittää onnistuneesta tunnelmallisuudesta sekä siitä, että teos on hyvin lähestyttävä eikä huku insinöörijargoniin.  

 

Jani Volasen käsikirjoittama Munkkivuori voi paistatella valtavan hyvillä lapsihenkilöhahmoillaan ja tarkalla 2000-luvun alun maailman kuvauksellaan. Esiraati oli vaikuttunut siitä, miten kymmenestä tunnin mittaisesta jaksosta jokainen hetki on tunnistettava ja lapsihahmot uskottavia. Lasten päättelykyky ja havainnointi on aitoa ja sisältää taidokkaasti rakennettua dialogia. Teos rakentuu lasten havainnoille ja aikuiset ovat kerrankin sivuhahmoja, vaikka juoni tapahtuukin pääosin heille. Munkkivuoressa läsnä ei ole vain koettu maailma, vaan teos on myös jännittävä trilleri, joka pitää otteessaan viimeiseen minuuttiin asti. 

 

Auli Mantilan Transport on perinpohjainen ja loppuun asti mietitty kokonaisuus. Käsikirjoituksen ensimmäisiltä riveiltä alkaen on selvää, että sen juonta on työstetty omistautuneesti ja yksityiskohtiin panostaen. Teos vie mukanaan heti eriskummallisesta alkutilanteesta lähtien, mikä antaa hyvät lähtökohdat poikkeuksellisen tarinamaailman rakentamiselle. Esiraatiin tekivät erityisen vaikutuksen sarjan vahvat, särmikkäät naiset, joiden voimat punnitaan tummasävyisen tapahtumaketjun kurimuksessa. 

 
 
TV-Sylvin esiraati päätyi myös antamaan kunniamaininnan Samuel Kirkhopen sarjakäsikirjoituksesta Savela. Esiraati halusi kiittää käsikirjoituksen ansiokkaasti rakennettua alakulttuurin kuvausta. Käsikirjoituksesta välittyy tekijän rap-skenen tuntemus. Teoksessa fokus säilyy koko ajan ja jopa parenteesit on kirjoitettu rap-slangilla. Rap-muusikko Solonen ansaitsee myös ison kiitoksen sarjan lyriikoista. 

 

Käsikirjoittajien esittelyt: 

Ilona Ahti on elokuva- ja tv-käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on valmistunut sekä Aalto yliopistosta että Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta, ja hänen tekstinsä käsittelevät usein yhteiskunnallisia aiheita. Ahti on kirjoittanut tv-sarjadraamaa ja pitkiä elokuvia. Daniela Hakulinen on elokuva – ja televisiokäsikirjoittaja, joka uskoo tarinoiden voivan muuttaa tapaamme katsoa maailmaa. Hän on valmistunut Aalto yliopistosta ja kirjoittanut useita televisiosarjoja sekä kaksi pitkää elokuvaa. Tytöt tytöt tytöt on Daniela Hakulisen ja Ilona Ahdin ensimmäinen pitkä elokuvakäsikirjoitus. Elokuva on voittanut Sundancen World Cinema Dramatic -sarjassa yleisöpalkinnon ja kilpaillut Berlinalen Generations-sarjassa, 2022. Elokuva on Suomen Oscar-ehdokas. 
 

Marjo Airisniemi on Tampereella asuva elokuva- ja tv-käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija. Airisniemen käsikirjoittama lyhytelokuva Mehiläiskesä (taiteellinen opinnäyte, Aalto-yliopiston elokuvataiteen maisteriohjelma 2021) on kiertänyt festivaaleja ympäri maailmaa, ja palkittiin mm. parhaana opiskelijaelokuvana Tampereen elokuvajuhlilla 2022. Airisniemi on kiinnostunut yhteisöistä, empatiasta ja utopioista, ja haluaa teoksillaan normalisoida erilaisia läheisten ihmissuhteiden muotoja. Kaverikirja on Marjo Airisniemen ensimmäinen pitkä draamakäsikirjoitus luojana ja pääkäsikirjoittajana. 
 

Maarit Lallin Made in Finland -käsikirjoituksen dream teamiin kuuluvat Kaarina HazardLassi VierikkoLeo Viirret ja Jyrki Väisänen, jotka ovat monissa käsikirjoitusliemissä keitetettyjä, moniaalla palkittuja ongelmanratkaisijoita, jotka eivät kiperistäkään tilanteista hätkähdä, vaan etsivät, kaivavat, vääntävät vaihtoehtoja, kunnes paras mahdollinen lopputulos löytyy. Jokaisella on vahva oma osaamisalueensa ja nämä taidot yhdistettynä lukemattomiin pinkkoihin nokialaisten haastatteluja synnyttivät vankasti faktaan perustuvan fiktiosarjan Nokian menestyksen alkutaipaleesta. Kirjoittajatiimi sukelsi ennakkoluulottomasti joskaan ei vaivattomasti, 80-luvun lopun kotimaisen politiikan, liiketalouden, insinöörijargonin ja amerikkalaisen kauppaoikeusjärjestelmän koukeroihin – Nokia-korporaation näkökulmasta. 
 

Auli Mantila on kansainvälisesti palkittu ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Hänen esikoiselokuvansa Neitoperho sai ensi iltansa Venetsian elokuvajuhlilla ja Pelon maantiede Berliinin elokuvajuhlilla. Hän ohjasi televisiosarjan Täysin työkykyinen, joka oli ehdolla Prix Italia -palkinnon saajaksi, sekä Prix Europa -palkitun Hopeanuolet-sarjan. Mantila perusti Elokuvayhtiö Aamun ja toimi myös tuottajana ennen kuin luopui yhtiöstä ja hankki itselleen kokonaan uuden ammatin. Taiteellisen työn lisäksi Mantila on sertifioitu EU-kengitysseppä. 
 

Pekko Pesonen on käynyt sen verran kuntosalilla, että ihailee kaikkia, jotka ovat onnistuneet hankkimaan lihaksia. Itse Pesonen on onnistunut hankkimaan lähinnä kaksi Jussia ja yhden Venlan. Tämä on edellyttänyt kymmenen elokuvan ja kolmen minisarjan kirjoittamista. Lähes puolet näistä elokuvista ovat Napapiirin sankareita. Töillään Pesonen pyrkii avaamaan oudoksittuja maailmoja katsojille, usein rakkaudellisen komedian keinoin. 

Ilja Rautsi on helsinkiläinen käsikirjoittaja, ohjaaja sekä dramaturgi, jota erityisesti kiinnostaa kipeiden aiheiden käsittely kauhun ja fantasian kautta. Hänen lyhytelokuviaan on palkittu lukuisilla festivaaleilla. Pahanhautoja on hänen ensimmäinen pitkä fiktiokäsikirjoituksensa ja elokuva sai maailmanensi-iltansa Sundance-festivaaleilla. Se on sittemmin myyty yli 50 maahan. 
 

Kirsikka Saari on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hänen aiempiin töihinsä kuuluvat mm. Oscar-ehdokkaana ollut lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa?,Kristallikarhulla sekä Jussilla palkittu Hölmö nuori sydän sekä ensemble-elokuvat Yksittäistapaus– ja Tottumiskysymys. Hän on kirjoittanut myös romaanin ja näytelmän. 
 

Jenni Toivoniemi on helsinkiläinen käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hänen lyhytelokuvansa Treffit (2012) palkittiin Sundancen elokuvajuhlilla ja sai erikoismaininnan Berliinin elokuvajuhlilla. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Seurapeli sai ensi-iltansa Göteborgissa, se on myyty useaan maahan ja sai kaksi Jussi-palkintoa. Toivoniemi ja Saari ovat kirjoittaneet yhdessä mm. näytelmän Masennuskomedia Kansallisteatteriin, komediasarjan Paras vuosi ikinä sekä lastenelokuvan Sihja – Kapinaa ilmassa
 

Juulia Unhola on helsinkiläinen käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut jaksoja mm. sarjoihin RobaKarkuritKakaratEx-onnelliset ja Klikkaa mua. Hän oli vuonna 2018 ehdokkaana Vuoden käsikirjoittajan Kultaisen Venlan saajaksi Ex-onnelliset-sarjasta Johanna Vuoksenmaan ohella. Kaverikirja-sarjassa Unhola toimi jaksokirjoittajana ja storylinerina. 
 

Jani Volanen on helsinkiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Volanen on kirjoittanut eri asteisena tiimityönä TV-sarjoja ja kaksi näytelmää, ja on useimmiten myös ohjannut käsikirjoitukset. 

 

***  
  
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on vuodesta 1921 toiminut, kirjailijoiden itsensä perustama alan ammattilaisten ammatti- ja etujärjestö. Yhdistyksessä on noin 630 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia. Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.   

Sylvi-palkintoa on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Palkinto myönnetään vain tekstin, ei elokuvan tai sarjan perusteella. Sen ovat voittaneet lukuisat suomalaiset eturivin käsikirjoittajat. Sylvi palkinto on jaettu vuodesta 2021 lähtien sekä parhaalle elokuva- että sarjakäsikirjoitukselle.