Uutiset 2020
KIITOS KOTIMAISESTA, Q-TEATTERI!
10.03.2020
Teatterialan yhteistä palkintogaalaa Thalia-juhlaa vietettiin maanataina 9.3. Tampereen Komediateatterissa. Juhlassa palkittiin teatterialalla ansioituneita tekijöitä.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat luovutti Thalia-juhlassa Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressin Q-teatterille kiitokseksi kotimaisen näytelmän hyväksi tehdystä työstä. Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain teatterille tai taholle, joka on ohjelmistopolitiikassaan tai muuten tukenut kotimaista näytelmää.
Q-teatterille palkinto myönnettiin seuraavin perusteluin:
Q-teatterin ohjelmistopolitiikka mahdollistaa uudenlaisia muotoja ja näyttämöllisiä ajattelutapoja. Teatterissa esitetään jatkuvasti uusia näytelmiä, jotka haastavat ajattelemaan, mitä näytelmä oikein on ja voisi olla. Tässä vapaasti hengittävässä teatterissa on taitavia lukijoita ja riskinottokykyä ja se uskoo, että uusi kotimainen näytelmä voi olla teatterin sydän ja teatteritaiteen vetovoimatekijä. Kiitos kotimaisesta, Q-teatteri!
Palkintoa vastaanottamassa oli Q-teatterista näyttelijä Eero Ritala. Palkintoa luovuttamassa olivat puheenjohtaja Sami Keski-Vähälä sekä Markku Hoikkala Sunklon hallituksesta.
Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuspalkintoa on jaettu vuodesta 1985.
Kaikki Thalia-juhlassa palkintut löytyvät Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton sivuilta.
Paljon onnea palkituille!
Kuva: Peero Lakanen
LEA-PALKINNON VOITTAJAN VALITSEE HELKA-MARIA KINNUNEN
17.06.2020
Lea-palkinnon voittajan valitsee tänä vuonna Kajaanin kaupunginteatterinjohtaja Helka-Maria Kinnunen. Lea-palkinnon finalistinäytelmät julkaistaan maanantaina 19.10. keskustakirjasto Oodissa ja palkinnon voittaja myöhemmin syksyllä.
Esiraati on tältä erää päättänyt työskentelynsä ja valinnut 30:n kilpailuun osallistuneen näytelmän joukosta muutaman, joiden pohjalta Kinnunen valitsee vuoden voittajanäytelmän. Esiraatiin kuuluivat dramaturgi Juho Gröndahl Tampereen Työväen Teatterista, ohjaaja Piia Peltola Joensuun kaupunginteatterista sekä teatterintutkija ja kriitikko Katri Tanskanen.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat on jakanut näytelmäkirjailijoille suunnattua Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään tekstin, ei esityksen perusteella näytelmäkirjailijalle vuoden parhaasta näytelmäteoksesta. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.
TOIMISTOMME MUUTTAA
23.09.2020
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n toimisto muuttaa Meritullinkadun Teatterikulman talosta uuteen osoitteeseen Kallioon 1.10. alkaen. Uusi toimistotila sijaitsee Karhupuiston kupeessa osoitteessa Agricolankatu 4.
Muutosta johtuen maanantain 28.9. puhelinpalvelu on poikkeuksellisesti suljettu.
Uusi postiosoitteemme:
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry.
Agricolankatu 4 LH 46–48
00530 Helsinki
LEA-FINALISTIT HAASTAVAT TAITEENLAJIAAN YHTEISKUNNALLISEEN POHDINTAAN
19.10.2020
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää vuosittain Lea-palkinnon parhaalle kotimaiselle näytelmätekstille. Vuonna 2019 kantaesitetyistä kotimaisista näytelmistä on nyt valittu neljä finalistia.
Vuoden 2020 Lea-palkintofinalistit ovat: Sami Keski-Vähälä ja Esa Leskinen – Yhdestoista hetki, Sirkku Peltola – Koiran morsiamet, Milja Sarkola – Harriet sekä Saara Turunen – Medusan huone.
Finalistit valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat näytelmäkirjailija–ohjaajat Piia Peltola (Joensuun kaupunginteatteri) ja Juho Gröndahl (Tampereen Työväen Teatteri) sekä teatterintutkija, kriitikko Katri Tanskanen.
Vuoden 2020 Lea-palkinnon voittaja julistetaan Q-teatterissa lauantaina 21.11.2020 Voittajan valitsee finalistien joukosta Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen. Palkinnon suuruus on 5000 euroa. Palkinto rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Kaiken kaikkiaan Lea-kilpailuun osallistui kolmekymmentä kantaesitettyä näytelmätekstiä.
FINALISTITEKSTIT HAASTAVAT TAITEENLAJIAAN YHTEISKUNNALLISEEN POHDINTAAN
Neljä finalistitekstiä nousi esiraatilaisten suosikeiksi monista huomattavista ansioistaan. Ennen kaikkea raati arvosti teksteissä niiden yhteiskunnallisuutta, taidokasta kieltä, viimeisteltyä kokonaisuutta sekä mahdollisuutta tehdä tekstistä uusia tulkintoja – myös muualla kuin pääkaupunkiseudun näyttämöillä.
Esiraadin mukaan Milja Sarkolan Harriet syventyy poikkeuksellisella tavalla historiantutkimuksen ja dramaturgian väliseen suhteeseen. Teksti etsii uutta muotoa, jolla syventyä menneisyydestä kertomisen ja muistin kysymyksiin. Esiraatilaiset arvostivat teoksen kykyä ylittää oma kontekstinsa: vaikka teoksessa kuvataan valkoista yläluokkaa, kuvaustapa ja kysymyksenasettelu on avoin kaikille sekä mahdollista esittää eri tavoin. Harriet on äärimmilleen hiottu teos, jonka pienet yksityiskohdat ja tarkat nyanssit synnyttävät nautinnollisen esteettisen kokemuksen.
Sirkku Peltolan Koiran morsiamissa esiraati arvosti teoksen potentiaalia tavoittaa monenlaisia yleisöitä, kuvauksen kohteena olevaa aihetta sekä teoksen kykyä liikuttaa harkitulla tyylillään. Koiran morsiamet on tämän päivän älykästä, syvää ja kantaaottavaa kansanteatteria, joka kuitenkin taipuu vaivatta vaativampiinkin tulkintoihin. Muun kirkkauden ohessa hahmojen puhuma kieli on omalakista – yksinkertaista, paikallistumatonta ja runollista.
Useissa vuoden 2019 näytelmissä otetaan kriittinen näkökulma toksiseen maskuliinisuuteen, mutta Saara Turusen Medusan huoneessa aihe esitetään kuvina. Näytelmätekstin kuvat ovat kiteytetty tarkasti, mutta antavat tilaa vastaanottajan reaktioille ja assosiaatioille. Kuvat kutsuvat esiin ruumiillista kokemusta ja väkivallan tunnistamista. Teoksen vahva visio näyttäytyy kiinnostavan hankalana: Miten teos voi toteutua näyttämöllä uusina tulkintoina? Miten näyttelijät ratkaisevat teoksen asettaman haasteen?
Yhdestoista hetki on pettämättömällä ajatuksella ja etiikalla koottu kollaasi lähihistorian tapahtumakuluista ja vääjäämättömästi lähestyvästä, ekokatastrofin värittämästä tulevaisuudesta. Lea esiraadin mukaan teksti uskaltaa ajatella näytelmää paikkana, jonka kautta lukijat, katsojat ja kansalaiset voivat yrittää ymmärtää nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa, ei pelkästään metaforien tai tarinoiden, vaan todellisten käänteiden kautta. Teksti näyttää, miten päivänpolttava ajankohtaisuus – usein korostuvan ajattomuuden sijaan – voi myös olla taiteellisesti korkeatasoisen näytelmätekstin hyve.
KIRJAILIJOIDEN ESITTELYT:
Sami Keski-Vähälä (s. 1972) on näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja, joka on kirjoittanut näytelmiä mm. Ryhmäteatterille ja Kansallisteatterille. Keski-Vähälä tekee myös dramatisointeja ja on tehnyt mm. Taru sormusten herrasta adaptaation Turun kaupunginteatterille sekä kirjoittanut Marjatta Kurenniemen kirjoihin perustuvat Onneli ja Anneli -elokuvat.
Esa Leskinen (s. 1970) on suomalainen teatterinohjaaja näytelmäkirjailija. Leskinen on toiminut Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana vuosina 1997–2017 sekä vuodesta 2018 Kansallisteatterin pääohjaajana. Leskisen ja Keski-Vähälän yhteistöitä ovat lukuisat Ryhmäteatterissa ja Kansallisteatterissa ensi-iltansa saaneet yhteiskuntakriittiset näytelmät.
Sirkku Peltola (s. 1960) on kirjoittanut 31 näytelmää, joista 6 on musikaalia, sekä kymmeniä dramatisointeja. Tekstejä on käännetty 15 kielelle, esitetty Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Kirjailija on palkittu lukuisilla palkinnoilla, viimeisimpänä Pro Finlandia 2018. Peltolan tekstit johdattavat usein hyvin omintakeisen huumorin, kielellisen leikittelyn ja karnevalismin kautta monipuoliseen ihmiskuvaan, yhteiskunnalliseen oivallukseen ja ihmismielen liikutukseen.
Milja Sarkola (s. 1975) on palkittu näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Hänen kirjoittamiaan näytelmiä ovat mm. Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö, Allt som sägs sekä Perheenjäsen. Sarkolan ensimmäinen proosateos Pääomani ilmestyi vuonna 2020 Teoksen ja Förlagetin kustantamana.
Saara Turunen (s. 1981) on suomalainen kirjailija ja teatterintekijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009. Turusen tuotanto sisältää näytelmiä ja proosaa. Hänen teoksensa käsittelevät usein sukupuolta, valtaa ja normeja, sekä niiden aiheuttamaa ulkopuolisuuden tunnetta. Ne rakentuvat voimakkaista kuvista, jotka luovat yhtä aikaa monitulkintaisia, kauniita ja melankolisia kokonaisuuksia.
***
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on vuodesta 1921 toiminut, kirjailijoiden itsensä perustama alan ammattilaisten ammatti- ja etujärjestö. Yhdistyksessä on noin 570 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia. Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.
Lea-palkintoa on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Palkinto myönnetään vain tekstin, ei esityksen perusteella. Sen ovat voittaneet lukuisat suomalaiset eturivin näytelmäkirjailijat.
LEA-PALKINTO SAARA TURUSELLE JA MEDUSAN HUONEELLE
21.11.2020
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry jakaa vuosittain näytelmäkirjallisuuspalkinto LEA:n parhaasta kotimaisesta näytelmätekstistä. LEA-palkinnon saajaksi on valittu Saara Turunen näytelmällään Medusan huone. Palkinto jaettiin lauantaina 21.11. Q-teatterista striimatussa julkistustilaisuudessa.
“Medusan huone lainaa nykyfeminismin kieltä, ja leikin kieltä, itsemäärittelyn kieltä. Näistä yhteensä syntyy uudenlainen avonaisuus kuvittelulle ja toiminnalle, vapaus luoda näyttämö ja sen kieli aina uudestaan. Samalla se osoittaa tunnistettavasti piirteisiin, jotka kertovat kulttuurin murrostilasta tämänpäiväisessä yhteiskunnassamme” kuvaa valinnan voittajasta tehnyt Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Helka-Maria Kinnunen.
Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry palkitsee vuosittain parhaan kantaesitetyn näytelmätekstin. Palkinnon arvo on 5 000 €. Palkinto rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Finalistitekstejä oli tänä vuonna neljä, Medusan huoneen lisäksi: Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen Yhdestoista hetki, Sirkku Peltolan Koiran morsiamet sekä Milja Sarkolan Harriet. Finalistit valitsi kolmihenkinen esiraati. Voittajan julkistustilaisuudessa esiraati nimesi finalistien lisäksi Elli Salon Alinan esiraadin Uusi ääni -kunniamaininnalla.
Tekijöiden esittely ja lisätiedot:
Saara Turunen (s.1981) on suomalainen kirjailija ja teatterintekijä. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 2009. Turusen tuotanto sisältää näytelmiä ja proosaa. Hänen teoksensa käsittelevät usein sukupuolta, valtaa ja normeja, sekä niiden aiheuttamaa ulkopuolisuuden tunnetta. Ne rakentuvat voimakkaista kuvista, jotka luovat yhtä aikaa monitulkintaisia, kauniita ja melankolisia kokonaisuuksia.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on kirjailijoiden itsensä perustama järjestö, joka on toiminut vuodesta 1921. Yhdistyksessä on noin 550 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia. Jäsenistöön kuuluu suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita.
Nauhoite palkinnonjakotilaisuudesta Q-teatterista on nähtävissä Sunklon Facebook-sivuilla.
Voittajan julistus / Helka-Maria Kinnunen 21.11.2020
Esiraadin perustelut finalisteista
Esiraadin kunniamaininta “Vuoden uusi ääni”
MELLI MAIKKULA ON VUODEN KÄSIKIRJOITTAJA
15.12.2020
Käsikirjoittajien kilta ja Sunklo on valinnut jäsenäänestyksellä Melli Maikkulan Vuoden käsikirjoittajaksi 2020.
“Melli Maikkula on maailmalla lyhytelokuvistaan palkittu, taitava kirjoittaja, joka on työskennellyt myös käsikirjoittajien ammattikunnan puolesta ja pitänyt käsikirjoittajien asiaa esillä. Lisäksi Melli kirjoittaa mainiota Tavistsembaloitsija -sarjakuvaa, joka tekee näkyväksi käsikirjoittajan ammatin iloja ja haasteita Instagramissa. Osuva ja samaistuttava sarjakuva on kannustanut, ilahduttanut ja lohduttanut kollegoja ja sen soisi tulevan entistä suuremman yleisön tietoisuuteen.”
Lämpimät onnittelut, Melli!
Tavistsembaloitsijaan voit tutustua täällä.