Historiaa
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto syntyi suomalaisten näytelmäkirjailijain yksituumaisuuden tuloksena 3. maaliskuuta 1921. Se ryhtyi ponnekkaasti valvomaan jo pitkään ja räikeästi poljettuja esitysoikeuksia. Kirjailijoilla oli huoli toimeentulosta, mutta he halusivat myös edistää kotimaista näytelmäkirjallisuutta ja kohottaa näyttämöharrastuksen asemaa.
1920-luvun kansalaissodan jäljiltä hajalla ollut kansa tarvitsi vahvoja tekijöitä, yhdistäjiä. Näytelmäkirjailijaliiton luotsasivat taipaleelle kokeneet tekijät; satakuntalainen Kaarle Halme toimi puheenjohtajana ja pohjalainen Artturi Järviluoma sihteerinä, tottuneita ja tunnettuja sanankäyttäjiä kumpikin.
Liiton ensimmäinen hallitus takasi pankin myöntämän lainan omilla nimillään. Näin näytelmiä välittävä ja niiden tekijänoikeuksia valvova toimisto sai konttorikaluston. Rahaa tarvittiin myös painatustöihin ja esityksiä valvovan asiamiesverkoston luomiseen. Kirjailijoiden palkkioiden perintää helpotti laajan valmistelutyön tuloksena syntynyt 1927 voimaan tullut uusi tekijänoikeuslaki.
Näytelmäkirjailijaliitto antoi jo ensimmäisinä vuosinaan liikettä maan teatterielämään. Myös pieniä, mutta tärkeitä asioita toteutui: toimisto sai 1924 puhelimen ja viisi vuotta myöhemmin laskukoneen. 1931 valtio myönsi liitolle ensimmäisen apurahan raha-arpajaisten voittovaroista. Vuonna 1926 perustetun Suomen Yleisradion kanssa päästiin 1934 melko edulliseen sopimukseen.
Sotien vuodet varjostivat pitkään liiton toimiston työtä ja kirjailijain toimeentuloa. Mutta sitten 1948 Suomessa esitettiin peräti 328 kotimaista näytelmää.
Kolmihenkinen toimisto sai kipeästi tarvitsemansa tilat 1952 Vironkadun varrelta. Tehtävät kasvoivat, palkkioneuvottelut tulivat entistä monimutkaisemmiksi eikä vähiten televisiotoiminnan alkaessa.
Liiton perustehtävät eivät ole vuosikymmenten myötä paljon muuttuneet. Näytelmäkirjailijain yleisten etujen (apurahat, palkinnot, eläkkeet, lainsäädäntö) valvontaa tehostavat liiton yhteydet eri taiteilijajärjestöihin ja julkishallintoon. Yhteistyöllä pohjoismaisten järjestöjen kanssa on pitkät perinteet.
Valtion esitystuki ammattiteattereissa vuosittain esitetyille kotimaisille näytelmille on syntynyt liiton aloitteesta. Sen taustana olivat jaosta poistuneet näytelmäkirjailijoille myönnetyt valtionpalkinnot. 1975 alettiin myöntää Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressia vuosittain kulloinkin aina sille teatterille, jolla oli näytäntövuonna ollut eniten kotimaisia ensi-iltoja. Kirjailijoille suunnattua Lea-palkintoa on jaettu vuodesta 1985.
Suomalainen teatteri ja sen katsojat luottavat kotimaiseen näytelmään, jonka asema on edelleen vankka. Kansainvälistymisen yhä kasvaessa Näytelmäkirjailijaliitto on osaltaan myös tärkeä suomen kielen puolustaja. Draama on kirjallisuuden yksi päälaji, se vie sanataiteen kehitystä eteenpäin.
Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa edustaa kymmenestä kirjailijasta koostuva hallitus sekä kerran vuodessa koolle kutsuttava vuosikokous. Hallitus valitsee liittoon jäseniä hakemusten perusteella.
Arto Seppälä
Vuonna 2021 liitto täytti sata vuotta. Lea- ja Sylvi-palkinnot onnistuttiin jakamaan yleisön edessä SKS:n juhlasalissa koronasta huolimatta. Ensimmäistä kertaa Sylvi-palkinto jaettiin erikseen myös parhaalle sarjakäsikirjoitukselle. Kuvassa voittajat ja vuoden finalisteja.
Uusia tuulia
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto eli Sunklo asetti vuonna 2011 asiamiehen hoitamaan näytelmien tilaussopimuksia ja esitysoikeuksia ammattiteattereiden osalta. Taustalla oli yhdistyksen pyrkimys tehostaa perinteistä yhdistystoimintaansa sekä ammattiteattereiden näytelmänvälityspalvelua. Hieman aiemmin liitto alkoi myös tukea kahta suojissaan toimivaa yhteisöä – Käsikirjoittajien Kiltaa sekä Näytelmäkirjailijayhteisö Tekstiä, joiden toiminta on kaikille liiton jäsenille avointa.
Käsikirjoittajien aktiivisuus liiton nykyisessä toiminnassa on näkynyt mm. liiton nimenmuutoksella, joka astui vomaan 2012. Suomen Näytelmäkirjailijaliitosta tuli Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry. Uuden nimen on tarkoitus vastata aiempaa paremmin yhdistyksen jäsenten ammatti-identiteettejä. Käsikirjoittajat ovat kuitenkin vaikuttaneet liitossa jo 1970-luvun puolivälistä, kun filmi- ja radiokirjailijoiden liitto Fitera sulautui Sunkloon.
Vuonna 2011 Sunklo alkoi myös jakaa toista isoa palkintoa Lea-palkinnon rinnalla. Syntyi Sylvi-palkinto, jolla palkitaan vuoden paras elokuva- ja tv-käsikirjoitus nimenomaan tekstin, ei tuotannon perusteella.
Melli Maikkula
Turun kirjamessujen teema oli vuonna 2019 teatteri. Myös Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry oli isosti mukana edustamassa. Kuvassa vuoden Lea-palkintofinalistit keskustelemassa. Vasemmalta katsottuna moderaattorina Sami Keski-Vähälä ja finalistit Heini Junkkaala, Pipsa Lonka ja Okko Leo.
Sunklon visuaalinen ilme uudistui satavuotisen taipaleen kunniaksi vuonna 2021.
Satavuotias yhdistys
Vuonna 2019 Sunklo ry:n jäsenten ja perikuntien omistamien näytelmäkäsikirjoitusten ammattieteatterioikeudet palasivat Sunklo ry:n valvottavaksi, kun Agency Northin ja Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n välinen asiamiessopimus päättyi. Yhdistyksen tavoitteena onkin jatkossa lisätä esitysoikeussopimusten myyntiä myös ammattiteattereille.
Vuonna 2021 Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry täytti sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin juttusarja, jossa tutustuttiin merkittäviin kotimaisiin elokuviin ja näytelmiin eri vuosikymmeniltä. Sunklo ry alkoi julkaista myös haastatteluita jäsenistään, mitä jatkettiin myös juhlavuoden jälkeen. Vaikka koronan keskellä juhliminen ei ollut mahdollista, järjestettiin yhdistyksen satavuotisseminaari, jossa jaettiin myös Lea- ja Sylvi-palkinnot. Ensimmäistä kertaa Sylvi-palkinnot jaettiin erikseen sekä parhaalle elokuvakäsikirjoitukselle että sarjakäsikirjoitukselle. Näin haluttiin huomioida kotimaisten sarjatuotannon laadun ja suosion noususuhtainen kehitys.
Yhdistyksen visuaalinen ilme päätettiin myös uudistaa vuonna 2021; graafinen ilme ja logo uusittiin niin, että ne paremmin palvelevat 100-vuotiasta yhdistystä. Vuonna 2022 yhdistyksen nettisivut ja näytelmät.fi kävivät samanlaisen muutosprosessin. Näytelmät.fi saa myös rinnalleen käsikirjoitukset.fi-palvelun, josta löytyy tulevaisuudessa käsikirjoituksia eri vuosikymmeniltä.
Kulttuuriministeri Petri Honkonen pitämässä juhlapuhetta 101-vuotiaan Sunklo ry:n vuosijuhlilla Lonnan saarella 11.8.2022. Kuva: Saara Autere