KÄSIKIRJOITTAJIEN KILLAN PUHEENJOHTAJAKSI KAROLIINA LINDGREN 

9.02.2016 

Käsikirjoittajien Killan hallitus valitsi kokouksessaan yksimielisesti puheenjohtajakseen Karoliina Lindgrenin (TaM). 

Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Lindgren on jo pitkään vaikuttanut järjestökentällä varsinaisen kirjoittajanuransa ohella. Hän on istunut mm. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n hallituksessa vuodesta 2012 lähtien, edustanut käsikirjoittajia elokuva-alan yhteistyöelin Avaimessa sekä ollut neuvottelemassa Elokuvasäätiön kanssa tukiohjeiden uudistuksista. 

Käsikirjoittajien aseman tämän hetken suurimmaksi ongelmaksi Lindgren nimeää käsikirjoittajien arvostuksen ja näkyvyyden puutteen. Puheenjohtajana hän asettaa tavoitteekseen rohkaista kirjoittajia astumaan esiin ja toisaalta vastuuttaa koko elokuva- ja tv-kenttää toimimaan samoin. 

Käsikirjoittajien Killan sivuilta löytyvästä puheenjohtajan haastattelusta selviää tarkemmin käsikirjoittajien ammattikuntaa koskettavat ajankohtaiset kysymykset. 

Käsikirjoittajien Kilta on suomalaisten elokuva- ja tv-käsikirjoittajien järjestö, johon kuuluu yli 200 käsikirjoittajaa. 

Killan tavoitteena on ajaa elokuva- ja tv-käsikirjoittajien asemaa Suomessa sekä tuoda heidän työtään näkyvämmäksi. Tarkoituksena on myös käsikirjoittajan ammatin arvostuksen lisääminen ja nopeasti kasvavan, monimuotoisen ammattikunnan yhteen saattaminen. 

VUODEN PARHAAN KOTIMAISEN KÄSIKIRJOITUKSEN PALKITSEVAN SYLVI-PALKINNON FINALISTIT ON JULKISTETTU 

16.02.2016 

Vuoden parhaan kotimaisen käsikirjoituksen palkitsevan Sylvi-palkinnon finalistit on julkistettu 

Palkinto myönnetään vuosittain käsikirjoittajalle tekstin (ei tuotannon) perusteella. Finalistit on kilpailuun ilmoitetuista teoksista valinnut esiraati, johon kuuluivat käsikirjoittaja Eriikka Etholén, leikkaaja Jukka Nykänen ja kuvaaja Jarkko T. Laine. Esiraati käsitteli teoksia ajanjaksolta 1.6.2014 – 31.12.2015. Lopullisen voittajan valitsee ohjaaja Juha Rosma. 

Sylvi-palkinnon finalistit perusteluineen on: 

– Onnelin ja Annelin talvi 

Käsikirjoittaja: Sami Keski-Vähälä 

Varma ja vahva lastenelokuvan käsikirjoitus, jonka luontevasti sisäänkirjoitettu yhteiskunnallinen sanoma tulee ymmärretyksi.  Eristyishuomiona se miten hienosti elokuvan visuaalinen tulevaisuus näkyy käsikirjoituksessa. 

– Armi elää! 

Käsikirjoittaja: Karoliina Lindgren 

Kompaktisti käsikirjoitettu luovan ja mahdottoman ihmisen muotokuva. Käsikirjoitus tarjoaa vaihtoehtoisen ja raikkaan tavan tehdä epookkia. Erityishuomiona aikakausidialogi, joka on hyvää ja osuvaa. 

– Lomasankarit 

Käsikirjoittajat: Taavi Vartia, Karoliina Lindgren, Niklas Lindgren 

Käsikirjoitus on tyylipuhdas poikien seikkailuelokuva, joka on samalla myös eheästi ja osuvasti kirjoitettu uusioperheen yhdistymistarina. Erityishuomiona käsikirjoituksen onnistunut sijoittaminen Suomen ulkopuolelle, huolella hallittuine ja kuvailtuine ympäristöineen.  

Sylvi-palkinnosta 

Sylvi-palkinto on Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n (Sunklo) jakama palkinto, joka myönnetään vuoden parhaalle kotimaiselle elokuva- tai televisiokäsikirjoitukselle. Palkittava teos voi olla pitkän näytelmäelokuvan, televisioelokuvan tai televisiosarjan käsikirjoitus, ja se myönnetään käsikirjoittajalle parhaasta käsikirjoituksesta käsikirjoituksen tekstin perusteella. Palkinto on nimetty ensimmäisen suomalaisen pitkän näytelmäelokuvan Sylvin (1913) mukaan, ja sen rahallinen arvo on 5000 euroa. 

Palkinnonsaaja julkistetaan Script Tampere-käsikirjoitusfestivaalilla pe 11.3.2016. 

Edellisen Sylvi-palkinnon voittivat Pirkko Saisio ja Pirjo Honkasalo käsikirjoituksellaan Betoniyö. 

ARMI ELÄÄ! ON VUODEN PARAS KÄSIKIRJOITUS 

11.03.2016 

Käsikirjoittaja Karoliina Lindgren on voittanut Sylvi-palkinnon elokuvakäsikirjoituksellaan Armi elää! 

Palkinto myönnettiin Lindgrenille perjantaina 11.3. osana nyt kolmatta kertaa järjestettävää Script Tampere käsikirjoitusfestivaalia. Palkinnon rahallinen arvo on 5000 euroa.  

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n (Sunklo) Sylvi-palkinto myönnetään vuosittain käsikirjoittajalle parhaan käsikirjoituksen, ei siitä tehdyn tuotannon, perusteella. 

Esiraati, johon kuuluivat leikkaaja Jukka Nykänen, käsikirjoittaja Eriikka Etholén ja kuvaaja Jarkko T. Laine tarkastelivat Sunklon ja Käsikirjoittajien Killan jäsenten kilpailuun ilmoittamia käsikirjoituksia ajanjaksolta 1.6.2014 – 31.12.2015. Lopullisen voittajan valitsi ohjaaja Juha Rosma. 

Rosma perusteli valintaansa seuraavasti: “voittanut käsikirjoitus piirtää kuvaa tunnetusta henkilöstä käyttämällä eri tasoja, mikä tekee elokuvasta kerronnallisesti rikkaan ja sen kohteesta monipuolisen ja elävän.” 

VUODEN 2015 LEA-PALKINNON VIISI FINALISTIA VALITTU! 

6.04.2016 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut vuoden parhaan näytelmän palkitsevaa Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle parhaasta näytelmäteoksesta sen tekstin, eikä siis toteutuneen esityksen, perusteella. Palkinnon arvo on 5 000 euroa ja se jaetaan elokuussa Tampereen teatterikesässä. 

Vuoden 2015 Lea-raadin jäsenet ovat näytelmäkirjailija-dramaturgi Anna Krogerus, ohjaaja Juha Malmivaara ja ohjaaja-dramaturgi Arn-Henrik Blomqvist. Diktaattorina toimii näytelmäkirjailija Laura Ruohonen. Raati arvioi yhteensä noin 60 näytelmää. 

Kilpailuun lähetetyistä teoksista Lea-raati valitsi viisi näytelmää Lea-palkintofinalisteiksi. Nämä näytelmät lyhyine perusteluineen ovat: 

1. Salla Viikka: Aukko 

Rohkea teksti, joka on rakennettu hallittu muoto edellä, mutta todentuntuisia, ilkeän tarkasti nähtyjä henkilöitä hukkaamatta. Tekstissä kulkevat rinnakkain pienet yksityiskohdat ja myyttisyys. Se on abstrakti ajatusleikki, mutta samaan aikaan äärimmäisen konkreettinen, lihallinen teksti, jota on helppo lähestyä. ”Aukko” koskettelee häpeän ja oman elämän ulkopuolelle jäämisen kokemuksia, ja kuljettaa lukijaansa kohti tuntematonta. 

2. Jussi Moila: Madonna 

Valkoinen heteromies kirjoittaa itsensä läpi sukupuolten raja-aitojen, ja tavoittaa tunnistettavasti nykynaisen unelmat ja kipukohdat. Tavallisen avioliiton draamana liikkeelle lähtevä teos päätyy kyseenalaistamaan koko instituution ja ehdottamaan toisenlaista todellisuutta. ”Madonna” on samaan aikaan naista syvästi ymmärtävä ja ymmärryksen yritykselleen ironisesti naurava näytelmä, jonka kaikki totuudet kumoavat itsensä – erityisesti kun muistaa, että näytelmän ”nainen” on naiseksi itsensä synnyttänyt mies. Moilan teksti puhuu teatterin kieltä ja keskustelee itsensä kanssa kiinnostavasti. 

3. Eeva Turunen: Muutama sana Ullasta 

Tuore ja rapea monologi, jossa tavoitetaan nuoren, sosiaalisesti syrjäytyneen ihmisen todellisuus sisältäpäin. Monologin älykäs, yksinäisyytensä näennäiseen kepeyteen verhoava puhuja avaa meille sisäistä maailmaansa, jossa kaikki kietoutuu palvotun ”Ullan” henkilön ympärille; salainen naapurin palvonta voi muuttua myös kostonhimoksi yhdessä silmänräpäyksessä.  Kuka on Ulla vai onko häntä? Eeva Turusen ”Muutama sana Ullasta” on raikas teos, joka herättää kysymyksiä ja yllättää.  Se antaa hulppeasti tilaa erilaisille tulkinnoille ja näyttämötoteutuksille – oikea ohjaajan ja näyttelijän herkkupala. Nam! 

4. Heini Junkkaala: Olipa kerran minä 

Näytelmän päähenkilö, fiktiivinen Kirjailija, on kuin moderni Peer Gynt, joka yrityksessään kirjoittaa suurteosta narsismista kuorii huomionkipeän minuutensa kerroksia, myy kaikki rakkaimpansa, ja päätyy lopulta anomaan yleisön hyväksyntää tyhjin käsin. Näytelmä kuvaa überindividualistista aikaa, jossa kaikilla on loputon jano, mutta kenelläkään ei antaa mitään juotavaa. “Olipa kerran minä” käsittelee aihettaan tinkimättömästi ja monista eri näkökulmista. Se herättää kysymyksiä myös taiteilijan vapauden ja yksityisyyden rajoista. 

5. Sara Enholm Hjelm: Vinterkriget 

Kärkevä poliittinen satiiri uusliberalismista.  Äärimmäisen ajankohtainen teksti, joka on vallan analyysissaan samaan aikaan täysin ajaton. ”Vinterkriget” ampuu säälimättä alas Suomen historian myyttejä. Teksti on tarkka ja poskettoman hauska! Omassa tyylilajissaan tämä satiiri on harvinainen onnistuminen kotimaisen uuden draaman joukossa. 

LEA-PALKINTO SALLA VIIKAN NÄYTELMÄLLE AUKKO 

4.08.2016 

Vuoden 2015 parhaan näytelmätekstin Lea-palkinnon voittaja on Salla Viikka näytelmällä AUKKO. Palkinto ojennettiin Viikalle Tampereen Teatterikesässä. 

Lopullisen valinnan teki näytelmäkirjailija Laura Ruohonen esiraadin valitsemista finalisteista. Ruohonen luonnehtii voittanutta tekstiä: 

”Salla Viikan Aukko leikittelee ihmiselämän mittakaavan kohtuuttomuuksilla. Näytelmän päähenkilöt työskentelevät hiljaa konttoreissaan, joissa työuran kliimaksi on pinssiä pienempi elämäntyömitali. Arkitodellisuus on kuitenkin vain huokoinen pinta, jonka takana lymyää ääretön maailmankaikkeus. Kun arjen pinta hetkeksi repeää, välähtää jokaisen elämässä näkyviin universumin loppumattomien mahdollisuuksien ja kaipauksen huimaava horisontti. Rakenteeltaan taidokas ja kieleltään hiottu Aukko tarjoaa odottamattomia henkilöhahmoja ja häpeämättömän omintakeisen, mustan ja riemukkaan maailmanselityksen parhaan scifi-kirjallisuuden hengessä.” 

Salla Viikka (s. 1975) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija, dramaturgi ja graafikko. Hän on valmistunut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta dramaturgian laitokselta vuonna 2015. Ennen teatteriopintojaan hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua. Aukko sai kantaesityksensä Teatteri Takomossa 2015, ja se on hänen ensimmäinen ammattiteatterissa esitetty näytelmänsä ja samalla opinnäytteensä. Viikan lastennäytelmä Taikanaksutin herätti innostusta osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa vuonna 2012. 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle tekstin, ei siitä tehdyn esityksen perusteella. Lea-palkinnon rahallinen arvo on 5 000 euroa.  

Lea-palkinnon esiraadin jäsenet olivat tänä vuonna näytelmäkirjailija-dramaturgi Anna Krogerus, ohjaaja Juha Malmivaara ja ohjaaja-dramaturgi Arn-Henrik Blomqvist. Raati valitsi vuonna 2015 kantaesitetyistä noin 60 kotimaisesta näytelmästä viisi finalistia: Salla Viikka: Aukko; Jussi Moila: Madonna; Eeva Turunen: Muutama sana Ullasta; Heini Junkkaala: Olipa kerran minä; Sara Enholm Hjelm: Vinterkriget. 

NDU KOKOONTUI ISLANNISSA 

8.09.2016 

Pohjoismaiset kollegat vertailivat tapaamisessaan mm. sopimustilanteita ja jäsenkysymyksiä. 

NORDISK DRAMATIKER UNION 31.8.-4.9.2016 ISLANNISSA 

NDU:n eli Nordic Writers Guildin kokous järjestettiin syyskuun alussa Islannissa. Osallistujia oli Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Islannista yhteensä liki kolmekymmentä, meiltä Suomesta allekirjoittanut, toiminnanjohtaja Jukka Asikainen, hallituksen jäsen Markku Hoikkala sekä tanskantaitoinen järjestösihteerimme Sanna Holmberg. Keskustelu kokouksessa oli vilkasta, työkieleksi on vakiintumassa englanti, joten keskusteluilmapiiristä on syntymässä demokraattisempi kuin aiemmin, joutuvathan englantia puhuttaessa kaikki toimimaan lähtökohtaisesti muulla kuin äidinkielellään. Kirjoittajien ongelmat tuntuvat olevan hyvin samankaltaisia siitä huolimatta, että tv-draama ja elokuva voivat esim. Tanskassa meitä huomattavasti paremmin. 

SOPIMUKSET PUHUTTAVAT 

NDU:n keskeisin idea on vaihtaa tietoja ja strategioita, inspiroida ja opettaa uusia käytäntöjä tai lähestymistapoja. Tänä vuonna NDU:n suurinta antia minulle oli oivaltaa sopimusasiantuntijuuden keskeinen asema Ruotsin, Tanskan ja Norjan liitoissa. Kun tekijänoikeusmaailma on muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi ja vaikeammin neuvoteltavaksi etenkin audiovisuaalisella puolella, on tärkeää, että liitto voisi toimia voimia tasapainottavana tekijänä ja vahvistaa kirjoittajan neuvotteluasemaa. Tämä tavoite on yhteiseurooppalainen ja siitä puhutaan paljon myös FSE:ssä, joka on Euroopan käsikirjoittajaliittojen kattojärjestö. ”Level playground” eli mahdollisimman tasa-arvoinen neuvotteluasema eri osapuolten välillä tunnustetaan tavoittelemisen arvoiseksi myös Euroopan komissiossa, joka valmistelee parhaillaan ehdotustaan tekijänoikeuslakien uudistamiseksi. Suomessakin liittomme pyrkii tulevina vuosina uudistuksiin, jotka johtaisivat kirjoittajan neuvotteluaseman parantumiseen – tämä edistäisi myös työhyvinvointia, joka ei ole jäsenten keskuudessa parhaalla mahdollisella tolalla. Jotta tasavertaisempi neuvotteluasema voitaisiin saavuttaa, liittomme tarvitseekin lisävoimaa lainopilliselle puolelle antamaan apua nimenomaan kirjoittajalle kohtuullisten sopimusehtojen neuvottelemiseen. Tänä syksynä jatkamme työtä, jolla tämän rahoittaminen voitaisiin järjestää. 

JÄSENISTÖN ASIALLA 

Tanskan liitto oli tehnyt jäsenilleen huomattavan kattavan kyselyn liittyen kirjoittajien kohteluun ja palkkioihin – kuinka kirjoittaja itse kokee ammattinsa harjoittamisen. Kysymyksiä oli kaikkiaan 100, ja sovimmekin, että vastaava kysely toteutetaan kansallisesti eriytetyin osin kaikissa muissakin jäsenmaissa, jotta pääsemme vertailemaan tuloksia ja pohtimaan ja seuraamaan, millaiset toimet kussakin maassa auttaisivat kirjoittajia. Jäsenet voivat siis seuraavan vuoden aikana kertoa meille kyselyn puitteissa huomattavan paljon työssä eteen tulevista sudenkuopista ja toisaalta myös niistä asioista, jotka jo toimivat hyvin. 

Kolmas Islannissa esiin noussut asia oli liittojen toisistaan poikkeavat jäsenkriteerit. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna jäsenkriteerit ovat Suomessa tiukat, Norjaan verrattuna taas päinvastoin. Tulemme kuitenkin pohtimaan, kuinka voisimme tarjota jäsenyyden kaikille teatterin ja audiovisuaalisen kirjoittamisen ammattilaisille, joita pystyisimme jollain tavoin auttamaan. 

Sami Keski-Vähälä 

TAMPEREEN TEATTERIKESÄSSÄ SUNKLON SEMINAARI JA LEA-PALKINNON JAKO 

2.08.2016 

”KESKUSTELUJA TUNTEMATTOMAN KANSSA” 

Kuinka taiteilija lähestyy itselleen tuntematonta aihetta? Miten oman välittömän kokemuspiirin ulkopuolella olevia tapahtumia ja asetelmia voi kuvata, mikä on riittävää taustatyötä? Millaisin praktiikoin taiteellista työtä tehdään oman “kielialueen” ulkopuolella? 

Tervetuloa kuuntelemaan, kun E. L. Karhu (ent. Emilia Pöyhönen), Anastasia Artemeva ja Kirsi Porkka puhuvat työnsä tekemisen ehdoista. Keskustelun moderoi näytelmäkirjailija Taija Rautio. 

Keskustelutilaisuuden jälkeen jaetaan perinteikäs Lea-palkinto ja nostetaan malja kotimaiselle näytelmäkirjallisuudelle. Lopullisen valinnan voittajasta on 

tehnyt raadin “diktaattori” Laura Ruohonen, joka saapuu paikalle julistamaan voittajan. 

AIKA: TO 4.8.2016 klo 14-17.00 

PAIKKA: Kulttuuritalo Telakka, 

Tullikamarinaukio 3, 2. krs 

Tampere 

Lämpimästi tervetuloa!