Uutiset 2013

VUODEN 2012 LEA-PALKINNON VIISI FINALISTIA VALITTU 

22.01.2013 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut vuoden parhaan näytelmän palkitsevaa Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle parhaasta näytelmäteoksesta sen tekstin, eikä siis toteutuneen esityksen, perusteella. Palkinnon arvo on 5 000 euroa, ja voittaja julkistetaan tänä vuonna maaliskuun 10. päivä teatterialan valtakunnallisessa Thalia-gaalassa.  

 

Vuoden 2012 Lea-raadin jäsenet ovat ohjaaja Atro Kahiluoto, Kotkan Kaupunginteatterin johtaja Ilkka Laasonen ja Rauman Kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo. Raati arvioi yhteensä 38 näytelmää. Lea-raati totesi, että vuoden 2012 kotimaisissa näytelmissä tyylilajien ja lähestymistapojen kirjo oli laaja. Tekstejä löytyi yhtä hyvin draamasta laulunäytelmään kuin komediasta tragediaan, muotokokeiluista tiukan klassiseen tai realistisesta runolliseen.  

 

Kotimaisen uutuusnäytelmän mielenkiinnon kohteena oli selkeästi suomalainen nykytodellisuus ja nykysuomalainen ihminen. Suomalaisen yhteiskunnan murros nähtävästi kiehtoo, riivaa ja vaatii tulkitsijaa ja suomalainen näytelmä pyrkii omalla tahollaan vastaamaan haasteeseen. Useissa näytelmissä nousi lisäksi yhteiseksi nimittäjäksi perhe ja sukupolvien ketju. Teksteissä näkyi yritys selventää yksilön ja yhteisön maailmankäsitystä suhteessa meitä ympäröivään maailmaan – nykyhetkeen ja historiaan sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Tarjonnan monipuolisuudesta huolimatta raati jäi kaipaamaan lasten- ja nuorten näytelmiä, joiden määrä oli vaatimaton. Yksikään niistä ei myöskään yltänyt aivan tekstien parhaimmistoon.  

 

Kilpailuun lähetetyistä teoksista Lea-raati valitsi viisi näytelmää Lea-palkintofinalisteiksi. Nämä näytelmät lyhyine perusteluineen ovat:  

 

1. Joakim Grothin REMONT (kantaesitys 18.2.2012 Svenska Teaternissa) 

“Rehellisyydessään näytelmä on lohdullinen. Se auttaa ymmärtämään, miksi oman elämän tai maailman muuttaminen on niin vaikeaa.”  

 

2. Juha Jokelan PATRIARKKA (kantaesitys 19.9.2012 Kansallisteatterissa) 

“Näytelmä pohtii suurten ikäluokkien ja heidän lastensa maailmankuvaa, elämänkatsomusta, arvoja ja ristiriitoja. Rohkeasti kirjoitettu näytelmä.” 

 

3. Lea Klemolan JESSIKAN PENTU (kantaesitys 28.1.2012 Kuopion Kaupunginteatterissa) 

“Jessikan pentu etsii perimmäistä ihmisyyttä ja löytää eläimen, ei kuitenkaan petoa. Näytelmässä on historiaa ja kerrostumia, minkä lisäksi se on todella hauska.”  

 

4. Sirkku Peltolan LENTO (kantaesitys 27.9.2012 Tampereen Työväen Teatterissa) 

“Lento on tärkeä ja tolkuton näky tämän päivän elämänmenosta. Realismin ja surrealismin yhdistely avaa näyttämön yhtä aikaa ihmisten sisään ja toisaalta ulos.”  

 

5. Paula Salmisen 13 UPONNUTTA VUOTTA (kantaesitys 21.3.2012 Kansallisteatterissa) 

“Maaginen näytelmä, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Mysteerin läsnäolo tekee Salmisen näytelmästä taideteoksen.” 

 

PETJA PELTOMAASTA KÄSIKIRJOITTAJIEN KILLAN PUHEENJOHTAJA 

23.01.2013 

Kultainen Venla-palkittu Petja Peltomaa on valittu Käsikirjoittajien Killan uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2013. Petja Peltomaa on helsinkiläinen käsikirjoittaja, joka vastikään palkittiin Vuoden käsikirjoittaja -tunnustuksella tv-sarjasta Kimmo. Petja Peltomaa on oman työnsä kautta pyrkinyt tuomaan Suomeen kansainvälistä showrunner-mallia, jossa käsikirjoittaja on tv-sarjan tuotantoprosessissa mukana loppuun asti.  

 

Peltomaa toivookin, että voisi omalla puheenjohtajakaudellaan olla viemässä suomalaista tv-tuotantokulttuuria kohti kansainvälisempää suuntaa.  

 

– Käsikirjoittaja on se henkilö, joka sarjan maailman on luonut ja tuntee sen parhaiten. Siksi on luontevaa että hän on mukana alusta loppuun asti. Erityisesti toivoisin, että meilläkin ymmärrettäisiin mikä hyöty teokselle on siitä, että kirjoittaja on mukana myös leikkausvaiheessa, jossa tehdään vielä tarinankerrontaan liittyviä valintoja, Peltomaa linjaa.  

 

Lisäksi hän haluaisi olla lisäämässä ymmärrystä käsikirjoittajan ammattitaitoa kohtaan.  

 

– Käsikirjoittaminen ei ole sama asia kuin se, että jollakin on hyvä idea. Tai se, että näyttelijä muokkaa repliikkejään tai ohjaaja kirjoittaa elokuvaan ylimääräisen kohtauksen. Käsikirjoittaminen on isojen kokonaisuuksien hallintaa. Se vaatii lahjakkuutta, kokemusta ja useimmiten koulutustakin, Peltomaa painottaa.  

 

Peltomaa on kuulunut Käsikirjoittajien Killan hallituksen kantaviin voimiin jo usean vuoden ajan. Peltomaalla on vankka kokemus tv-draaman puolelta (mm. Kimmo, Vastaparit, Parasta aikaa, Tukka auki, Käenpesä) ja hän on kirjoittanut myös yhden pitkän fiktioelokuvan yhdessä Sanna Reinumäen kanssa (Pihalla, 2010). Helmikuussa 2013 YLE TV2:lla alkaa puolestaan sitcom-sarja Kerran viikossa, jossa Peltomaa toimii vastaavana käsikirjoittajana.  

 

Vuonna 2003 perustetun Käsikirjoittajien Killan tavoitteena on ajaa elokuva- ja tv-käsikirjoittajien asemaa Suomessa sekä tehdä heidän työtään näkyvämmäksi. Käsikirjoittajien Kilta toimii läheisessä yhteistyössä kattojärjestönsä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n kanssa. Hallituksen muut jäsenet vuonna 2013 ovat Tatiana Elf, Kaisa Pylkkänen, Pekko Pesonen, Karoliina Lindgren ja Raija Talvio.  

 

JUKKA ASIKAISESTA SUOMEN NÄYTELMÄKIRJAILIJAT JA KÄSIKIRJOITTAJAT RY:N UUSI TOIMINNANJOHTAJA 

22.02.2013 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry – Finlands Dramatiker och Manusförfattare rf:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu helsinkiläinen Jukka Asikainen. Asikainen on aikaisemmin toiminut muun muassa Elokuvasäätiön tuotantoneuvojana (2008-2012), käsikirjoittamisen ja dramaturgian opettajana lukuisissa alan oppilaitoksissa sekä vaikuttajana luottamustehtävissä, kuten Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n hallituksessa 10 vuoden ajan. Asikainen aloittaa työt 1.3.2013. Koulutukseltaan hän on dramaturgi. 

 

VUODEN 2013 LEA-PALKINTO PAULA SALMISELLE 

12.03.2013 

Vuoden 2012 Lea-palkinnon voittaja on Paula Salminen näytelmällä 13 uponnutta vuotta. Vuoden parhaasta näytelmäteoksesta myönnettävä palkinto ojennettiin Salmiselle osana sunnuntain Thalia-gaalaa, jossa palkittiin myös muita näyttämötaiteen tekijöitä, produktioita ja ilmiöitä. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle tekstin, ei siitä tehdyn esityksen perusteella. Lea-palkinnon rahallinen arvo on 5 000 euroa.  

 

Palkintoraati perusteli valintaansa seuraavasti: “Paula Salmisen näytelmä on runollinen ja ajaton. Päähenkilö on oikeastaan joki, joka saa myyttisen sisällön, se on elämän ja kuoleman, muistojen ja unohduksen virta. Henkilöt on hahmoteltu muutamin harvoin ja tarkoin piirroin, syntyy syviä ja mielikuvitusta kiihottavan aukkoisia henkilöhahmoja. Näytelmän tunnesisältö on vahva, kohtaukset ovat teatterillisia ja hyvin rakennettuja. Teatterikieli on ilmavaa ja nykyaikaista. Sisällön ja muodon liitto on poikkeuksellisen onnistunut. Maaginen näytelmä, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Mysteerin läsnäolo tekee Salmisen näytelmästä taideteoksen.” 

 

Paula Salminen  

Paula Salminen (s.1977) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2003 ja työskennellyt sen jälkeen freelancerina. Kirjoittamisen ja esitysten tekemisen lisäksi hän opettaa dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.  

 

Kotimainen nykynäytelmä  

Vuoden 2012 Lea-raadin jäsenet olivat ohjaaja Atro Kahiluoto, Kotkan Kaupunginteatterin johtaja Ilkka Laasonen ja Rauman Kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo. Raati arvioi yhteensä 38 näytelmää. Lea-raati totesi, että vuoden 2012 kotimaisissa näytelmissä tyylilajien ja lähestymistapojen kirjo oli laaja. Tekstejä löytyi yhtä hyvin draamasta laulunäytelmään kuin komediasta tragediaan, muotokokeiluista tiukan klassiseen tai realistisesta runolliseen. Kotimaisen uutuusnäytelmän mielenkiinnon kohteena oli selkeästi suomalainen nykytodellisuus ja nykysuomalainen ihminen. Suomalaisen yhteiskunnan murros nähtävästi kiehtoo, riivaa ja vaatii tulkitsijaa ja suomalainen näytelmä pyrkii omalla tahollaan vastaamaan haasteeseen. Useissa näytelmissä nousi lisäksi yhteiseksi nimittäjäksi perhe ja sukupolvien ketju. Teksteissä näkyi yritys selventää yksilön ja yhteisön maailmankäsitystä suhteessa meitä ympäröivään maailmaan – nykyhetkeen ja historiaan sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla.  

 

 

 

KESKUSTELUPANEELI TAMPEREEN TEATTERIKESÄSSÄ – MITEN NÄYTELMÄNI OVAT SYNTYNEET? 

30.07.2013 

Tampereen Teatterikesän yhteydessä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry järjestää keskustelupaneelin näytelmäkirjailijoiden ja teatterinjohtajien yhteistyöstä. Tarkoitus on avata yleisölle teosten syntyprosessia. Paneelissa näytelmäkirjailijat kertovat puheenvuoroissaan miten teatterit ovat olleet mukana heidän näytelmiensä kirjoitusvaiheessa. Millaista on ollut hyvä yhteistyö? Milloin yhteistyö on ollut haastavaa? Mitä näytelmäkirjailijat toivovat yhteistyöltä teattereiden ja teatterinjohtajien kanssa? Teatterinjohtajat puolestaan kertovat miten he ovat yhteistyön näytelmäkirjailijoiden kanssa kokeneet. Missä vaiheessa teatterinjohtajat yleensä sitoutuvat kirjailijaan? Miten kirjailijat teattereille valikoituvat? Mitä johtajat kirjailijoilta toivovat?  

 

Tilaisuudessa kuullaan tapauskertomuksia mm. seuraavilta ajankohtaisilta työpareilta:  

 

Sirkku Peltola – Riku Suokas  

Sirkku Peltola on yksi Suomen eniten esitetyistä näytelmäkirjailijoista. Hän on saanut lukuisia kotimaisia näytelmäpalkintoja ja teatterit ympäri Suomen esittävät ahkerasti hänen tuotantoaan. Peltola on kirjoittanut mm. Lämminveriset-näytelmän Riku Suokkaan johtamalle Tampereen Työväen Teatterille.  

 

Kati Kaartinen – Jussi Helminen  

Lea-palkitun Kati Kaartisen näytelmiä on esitetty Suomessa mm. Helsingin kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Lahden kaupunginteatterissa ja Teatteri Takomossa. Kaartisen tuorein työ on ollut Ihmisen ääni- niminen näytelmä Espoon Kaupunginteatteriin, jonka johdosta pitkän linjan teatterintekijä Jussi Helminen on juuri väistymässä.  

 

Pipsa Lonka – Raija-Liisa Seilo  

Näytelmäkirjailija Pipsa Longan palkittu teos Lauluja harmaan meren laidalta sai ensi-iltansa Raija-Liisa Seilon johtamassa Turun Kaupunginteatterissa helmikuussa 2013 ja nähdään myös Tampereen Teatterikesän ohjelmistossa. Näytelmien lisäksi Lonka on kirjoittanut myös kuunnelmia sekä toiminut dramaturgina.  

 

Keskustelua moderoi näytelmäkirjailija ja näytelmäkirjailijayhteisö Tekstin perustajajäsen Elina Snicker. Tilaisuus on yleisölle avoin. Paikka: TEATTERI TELAKKA, 3krs, Tullikamarin aukio 3 Aika: KE 7.8.2013 klo 16-18.00  

 

TEATTERITEKSTITYSTEN VÄLITYSPALVELUHANKE KÄYNNISTYY 

10.10.2013 

Suomen Teatterit ry, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) ja Kuuloliitto ovat käynnistäneet Teatteritekstitysten välityspalvelu -hankkeen. Syksyn 2013 aikana eri osapuolet neuvottelevat esitysten tekijänoikeusasioista ja palkkiotasoista. Keväällä 2014 tietokanta rakennetaan Sunklon uusiutumassa olevan Näytelmät.fi -palvelun yhteyteen.  

 

Tavoitteena on, että kääntäjien näytelmistä tekemät tekstitykset ovat helposti löydettävissä Näytelmät.fi palvelusta ja teatterit voivat hyödyntää jo tehtyjä tekstityksiä esityksissään kohtuullista korvausta vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hanketta ja sen etenemisestä tiedotetaan tarkemmin työn edistyessä. 

 

KOTIMAISEN NÄYTELMÄN FESTIVAALI 24.-26.10.2013 

10.10.2013 

Kansallisteatterin Lavaklubilla 24.-26.10.2013 (Läntinen teatterikuja 1.) Suomalainen näytelmäkirjallisuus ja kirjailijat saavat puheenvuoron, kun näytelmäkirjailijayhteisö TEKSTI yhdessä Kansallisteatterin kanssa järjestää jälleen Kotimaisen Näytelmän Festivaalin. Tapahtuman tarkoitus on tehdä näytelmäkirjailijan työtä tunnetuksi yleisölle, tuoda esiin suomalaisia nykynäytelmiä sekä tarjota ammattilaisille mahdollisuus kollegiaaliseen kohtaamiseen.  

 

Festivaalilla nähdään neljä kantaesittämätöntä nykynäytelmää lukudraamaesityksinä: Sofia Aminoffin, Pipsa Longan, Asta Honkamaan sekä Ville Koskivaaran teokset. Lukudraamaesitysten jälkeen kirjailijoita haastatellaan. Esityksiin on yleisöllä vapaa pääsy.  

 

Lukudraamat Lavaklubilla :  

To 24.10. klo 19: Jag ska aldrig lämna dig / Sofia Aminoff. Ohjaus: Ulrika Bengts 

Pe 25.10. klo 19.30 Epäkuolleet / Ville Koskivaara. Ohjaus: Juho Gröndahl  

La 26.10. klo 14 Olen alkuräjähdys, olen pyhä jysäys, Mona-Lisa mä oon tai voin olla sinä / Asta Honkamaa. Ohjaus: Essi Räisänen  

La 26.10. klo 19 Pimeän nimi – 12 transetydiä / Pipsa Lonka. Ohjaus: Hanna Raiskinmäki  

 

Torstai- ja perjantai-iltoina ohjelmassa on nopeatahtisempi draamaslam. Draamaslamissa kotimaiset näytelmäkirjailijat lukevat viiden minuutin otteita työn alla olevista näytelmistään. Kun gongi kumahtaa, vuoro siirtyy seuraavalle. Otteita teoksistaan on tulossa lukemaan komea rivi kotimaisia näytelmäkirjailijoita kuten Tuomas Timonen, Sussa Lavonen, Elina Kilkku, Taija Helminen, Susanna Kuparinen, Salla Viikka, Laura Ruohonen, Katja Krohn, Elina Snicker, Juha Jokela, Elisa Salo, Antti Hietala ja monia muita.  

 

Lauantaipäivänä klo 16.00 järjestetään kotimaisesta näytelmäkirjallisuudesta keskustelupaneeli, otsikolla Kuinka ideat syntyvät. Näytelmäkirjailija Marko Järvikallaksen moderoimassa keskustelussa ovat mukana kirjailija Pirkko Saisio, runoilija Henriikka Tavi, kuvataiteilija Erkki Pirtola sekä muotoilija, sisustusarkkitehti Terhi Tuominen.  

 

Perjantain paneelissa puolestaan teatterinjohtajat ja näytelmäkirjailijat kohtaavat otsikolla Kantaesityksen anatomia – miten tekstit syntyvät ja löytävät tiensä näyttämöille? Keskustelemassa mm. teatterinjohtajat Maarit Pyökäri ja Vihtori Rämä sekä näytelmäkirjailijat Anna Krogerus ja Sami Keski-Vähälä. Paneelin moderoi Paavo Westerberg.  

 

Festivaalin aikana järjestetään myös alan sisäinen monologityöpaja, jonka tuloksena järjestetään yleisölle avoin demoesitys lauantai-iltana klo 21.30. Lavaklubin baari on avoinna festivaalien ajan. Tarjolla vieraille on maukasta soppaa festivaalihintaan. Kotimaisen Näytelmän Festivaalia tukevat Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry, Agency North ja Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner. Lämpimästi tervetuloa keskittymään sisältöön! Vapaa pääsy.  

 

SYLVI-PALKINNON FINALISTIT VALITTU 

14.11.2013 

Vuoden parhaan kotimaisen käsikirjoituksen palkitsevan Sylvi-palkinnon finalistit on julkistettu. Palkinto myönnetään vuosittain käsikirjoittajalle tekstin (ei tuotannon) perusteella. Palkinnon myöntää Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry yhdessä Käsikirjoittajien Killan kanssa ja se jaetaan nyt kolmatta kertaa.  

 

Vuoden 2012 Sylvi-palkinnon shortlist perusteluineen on:  

MISS FARKKU-SUOMI, käsikirjoitus Matti Kinnunen  

Perustelu: Onnistunut yhdistelmä hyvin tavoitettua ajankuvaa ja kaikissa ajoissa puhuttelevaa tematiikkaa. Moniulotteinen päähenkilö ja paikoin loistavaa dialogia. Rakenteellisesti loppuun asti hallittu kokonaisuus . 

 

8-PALLO, käsikirjoitus Jari Olavi Rantala  

Perustelu: Taitavasti kirjoitettu, monitasoinen dekkarielokuva, jossa rikos näyttäytyy yhteiskunnallisena ilmiönä. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden teemoja käsitellään vivahteikkaasti useiden henkilöhahmojen kautta.  

 

21 TAPAA PILATA AVIOLIITTO, käsikirjoitus Johanna Vuoksenmaa  

Perustelu: Kunnianhimoinen yritys tuoda romanttisen komedian genre suomalaiseen elokuvaan. Kekseliäs ja tuore lähtökohta ja sujuvasti kulkeva käsikirjoitus.  

 

Finalistit on kilpailuun ilmoitetuista teoksista valinnut esiraati, johon kuuluivat kirjailija, käsikirjoittaja Johanna Sinisalo, kirjailija, dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen ja näyttelijä, ohjaaja-käsikirjoittaja Jani Volanen. Esiraati käsitteli teoksia ajanjaksolta 1.6.2012-31.5.2013. Vuodesta 2013 alkaen esiraati valitsee edellisvuosista poiketen viiden sijasta kolme finalistia. Lopullisen voittajan valitsee elokuvaohjaaja, kansanedustaja Jörn Donner. Palkinnonsaaja julkistetaan tammikuussa. Tarkka paikka ja aika ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. 

 

SUNKLON ENSIMMÄINEN HARRASTAJATEATTERIKATALOGI ON ILMESTYNYT! 

20.12.2012 

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n uusi Harrastajateatterikatalogi on ilmestynyt. Katalogi sisältää esittelyjä kotimaisille harrastajateattereille suunnatuista teoksista. Katalogi ei korvaa Näytelmät.fi-palvelua, mutta toivomme, että siitä on harrastajateatterikentälle apua esitysten suunnittelussa. Katalogin voi ladata pdf-muodossa Näytelmät.fi-palvelusta. Sitä on tarkoitus myös jakaa painettuna versiona harrastajateatterikentän tapahtumissa.